liitto koulutus näyttelyt kansainväliset linkit yhteystiedot
> Ajankohtaista
> Järjestö
> Hallitus
 > Hallitus 2010
 > Reino Havumäki
 > Riina Karvonen
 > Tatu Kosonen
 > Leena-Maija Lindqvist
 > Sakari Mäkelä
 > Monica Nordling
 > Raimo Paukku
 > Lassi Puhtimäki
 > Elisa Putti
 > Kari Tolonen
> Jäsenseurat
> Vuosikertomukset

Leena-Maija Lindqvist

1. Kuka olet?

Leena-Maija Lindqvist, "reippaasti viisikymppinen" paikallislehti Hämeenkyrön Sanomien päätoimittaja, neljän lapsen äiti ja kahden pikkuihmisen mummu sekä karkeakarvaisen kääpiömäyräkoiran Nepsu-Tepsu-Unelman hihnanjatke.

2. Missä vaikutat?

Olen hämeenkyröläis-viljakkalalainen eli olen töissä Hämeenkyrössä ja asun Viljakkalassa, joka on vuoden 2007 alusta lukien ollut Ylöjärven kaupunginosa.

Hämeenkyrön kameraseuraan olen kuulunut sen koko 25-vuotisen historian ajan. Olen ollut myös seuran sihteerinä ja vuoden 2008 iso haaste oli F.E. Sillanpään syntymän 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi työstettävän valokuvanäyttelyn aikaansaaminen Helsinkiin Sanomatalon Mediatorille. Vuoden 2008 saavutuksiin kuuluu myös uuden kameraseuran käynnistäminen. Olen ollut perustamassa Kameraseura Mielikuva ry:tä Ylöjärvelle. Olen myös sen ensimmäinen puheenjohtaja.

3. Miksi liiton hallituksessa?

Hämeenkyrön kameraseura on ollut yksi innokkaimpia kansainvälistä näyttelytoimintaa harrastavia seuroja Suomenmaassa.

Itsekin rohkaistuin lähettelemään kuviani maailmalle muutama vuosi sitten, kun olin ensin silmitellyt harrastusta toisten tekemisten kautta. Hurahtaneisuus kansainväliseen näyttelytoimintaan johti myös Suomen kameraseurojen liiton hallitukseen FIAP-yhteyshenkilöksi vuoden 2007 alusta, kun pitkään tehtävää hoitanut Markku Huhta halusi luopua hommasta. Markku aikoinaan toimi moottorina ja innosti hämeenkyröläiset kansainvälisen näyttelyharrastuksen pariin. Nyt mielelläni itse toimisin samoin, ja olen valmis tulemaan asiaa vasta pohtivien seurojen kerhoiltoihin kertomaan siitä, miksi tämä on ihan kivaa eikä ollenkaan niin vaikeaa kuin etukäteen kuvitteli. Uusi seura Mielikuva ry Ylöjärvellä on toiminut vasta elokuusta 2008 ja jo syyskuussa seura kokosi kokoelman FIAP Clubs World Cup:iin.

4. Mitä itse kuvaat ja millä?

Paikallislehdessä toimittaja myös kuvaa, mutta on kaikkea muuta kuin ammattikuvaaja, sillä tunnin haastatteluhetkestä 55 minuuttia kuluu juttua varten tarvittavien tietojen lypsämiseen ja muistiinpanojen tekemiseen, kuvaamiselle jää aikaa se viisi minuuttia.

Arvostan hyvää lehtikuvaa, mutta vain hyvin harvoin onnistun itse ottamaan sellaisen, sillä kiire "laiskistaa" ja liian helposti tyytyy ottamaan ihmisistä vain sen tyypillisen pönötyskuvan. Lehtiurani alkuaikoina 70- ja 80-luvuilla lehtikuvaus oli mustavalkokuvausta, 90-luvulla lehdessä siirryttiin kuvaamaan värinegatiivifilmille, josta kuvat skannattiin, ja 90-luvun loppupuolella siirryttiin digitaalikuvaukseen.

Vapaa-ajalla on sitten aikaa kuvata enemmän ja unohtaa kynät kassiin – joskus niin perusteellisesti, että ei tule merkityksi muistiin edes kuvauskohdetta ja joskus jälkikäteen joutuu tosissaan miettimään, millä paikkakunnalla jokin kuva on tullut otetuksi, puhumattakaan, että muistaisi kuvassa olevien ihmisten ja paikkojen nimiä.

Kuvauspäiväkirjaa en siis pidä, niin tarpeelliseksi kuin sen aina jälkikäteen havaitsisikin.

Töikseni kuvaan pääosin ihmisiä ja tilanteita, joihin ihminen joutuu, kun on joutuakseen. Ja vapaa-ajallakin kuvaan lähinnä ihmisiä ja niitä tilanteita... Etsin kyllä mielelläni ympäriltäni myös erilaisia ilmiöitä ja myös muutoksen merkkejä. Maisemassa ja ympäristössä minua viehättää paitsi miljöön kauneus, myös ihmisen jättämät jäljet ja ajan tuomat ristiriitaisuudet tai vastakohtaisuudet.

Valtaosan elämästäni olen kuvannut Nikonin F2 -kinofilmijärkkärillä, koska olen aina vierastanut kaikenlaista automatiikkaa. Vapaa-ajalla kuvasin ennen lähinnä diafilmille. Työelämän muutoksissa on ollut pakko siirtyä digitaalikuvaukseen ja yrittää keksiä, miten onnistuisi komentamaan Nikon D100:n automatiikkaakin. Nyt jo mielisi uudempaakin kameraa. Kuvankäsittelyä en tee töissä, mutta olen yrittänyt itsekseni opetella photoshopin ominaisuuksia – toistaiseksi aika huonolla menestyksellä. Tosiasiassa nykyisin useimmiten on matkassa mukana juuri digikamera, jos kahta ei jaksa kantaa.

5. Mitä muuta?

Ottakaa ihmeessä yhteyttä! Kaipaan kommentteja ja vinkkejä!



Leena-Maija Lindqvist

 

Päivitetty 06.12.2009 klo 11.51

VITKA

Finland Digital Circuit



FIAP

PSA

Finnfoto

Kamera-lehti