| 2010 | 2000- | 1990- | 1980- | 1970- | 1960- | 1950- | 1946- |
| 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 | |||||||
Toimintakertomus vuodelta 20091.Yleistä Vuosi 2009 oli Saimaan kameraseura ry:n 64. toimintavuosi. Seuran jäsenistö oli erittäin aktiivista ja toiminta runsasta. Seura teki tiivistä yhteistyötä Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen sekä muiden Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa toimivien kameraseurojen kanssa. Jäsenmäärä jatkoi kasvuaan. Saimaan kameraseura on Suomen kameraseurojen liiton jäsen. Seuramme puheenjohtaja Tatu Kosonen toimi myös liiton puheenjohtajana. Järjestimme liiton kevätkokouksen Lappeenrannassa ja osallistuimme myös sen syyskokoukseen Naantalissa. Tatu Kosonen oli nimettynä Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry:n apurahatoimikunnan jäseneksi. 2.Jäsenet Jäseniä oli 70 kunniajäsenet Esko Turkkila ja Tapani Räsänen mukaanlukien. Toimintavuoden aikana ylläpidettiin Seuralaisen käsikirjaa, joka jaettiin kaikille uusille jäsenille. Ensimmäinen painos loppui. Jäsenmaksu oli 20 euroa, paitsi opiskelijoilta, työttömiltä ja eläkeläisiltä 10 euroa. Suomen kameraseurojen liitto myönsi järjestötoiminnan kultaisen ansiomerkin Ari Nakarille ja hopeisen ansiomerkin Marko Taimelalle ja Ville Savolaiselle. 3.Hallinto 3.1. Yhdistyksen kokoukset Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksella 16.2. Kokoukseen osallistui 14 jäsentä. Sääntömääräinen syyskokous pidettiin Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksella 16.10. Kokoukseen osallistui 10 jäsentä. 3.2. Hallitus ja muut toimihenkilöt Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Tatu Kosonen. Muut hallituksen jäsenet olivat Marko Taimela (varapuheenjohtaja), Anu Kosonen (sihteeri), Maarit Välikauppi (taloudenhoitaja), Tommi Kähärä ja Aulikki Korpela-Taimela. Hallituksen varajäseninä toimivat Eija Hirvi-Talka ja Matti Jalkanen. Tilintarkastajana toimi Ari Nakari ja varatilintarkastajana Esa Toppila. Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. 4.Toiminta 4.1. Jäsenillat Jäseniltoja järjestettiin jokaisen kuukauden kolmantena arkimaanantaina kesä- ja heinäkuuta lukuunottamatta. Illoissa käytiin läpi ajankohtaisia asioita, niissä katseltiin valokuvia ja keskusteltiin niistä, ja lisäksi jokaiseen jäseniltaan pyrittiin saamaan esitelmöijä. Jäsenillat järjestettiin pääasiassa Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa, ja niiden aiheina olivat:
Useasti kävi myös niin, että jäsenillan jälkeen pieni aktiiviporukka lähti jatkamaan iltaa ns. kerhopizzan merkeissä. Se tarkoitti vierailua jossakin lappeenrantalaisessa ravintolassa valokuvausaiheisen keskustelun ja ruuan merkeissä. Elokuussa järjestettiin saunailta Vierulan rantasaunalla. Joulukuun jäsenillan yhteydessä vietettiin myös seuran pikkujoulut. 4.2. Retket Kesäretki järjestettiin 6.6. Parikkalaan. Ohjelmassa oli Kägösen noutopöytä, valokuvaamista, ja tutustuminen Valolla-galleriaan, jossa esillä oli mm. Alfred Stieglitzin, Paul Strandin ja kolmen eri Westonin teoksia. Lisäksi vierailtiin Kirmon luona. Retkelle osallistui kuusi seuran jäsentä. Etelä-Karjalan taidemuseoon järjestettiin retki 4.9. Kyseessä oli ns. museoperjantai, jolloin näyttelyyn oli vapaa pääsy. Esillä oli kuuden valo- ja videokuvaajan (Eeva-Mari Haikala, Elina Brotherus, Jari Silomäki, Maarit Hohteri, Milja Laurila ja Wilma Hurskainen) yhteisnäyttely Ihana kamala elämä. Näyttelyn jälkeen kävimme vielä yhdessä pizzalla keskustelemassa alueellisesta kulttuuripolitiikasta, Picasson tuotannosta, valokuvauskasvatuksesta ja vanhoista autoista. Retkelle osallistui yhdeksän seuran jäsentä. Kouvolaan matkustettiin 3.12. Ensin ripustettiin oman seuramme yhteisnäyttely Morjehdus Kouvolan kirjaston taidenäyttelytilaan ja sitten vierailtiin Kouvolan kameraseuran joulukuun kerhoillassa kuuntelemassa Kaakkois-Suomen haastekilpailun tulokset. Retkelle osallistui seitsemän seuran jäsentä. 4.3. Tiedotus Seuran tiedotusta hoidettiin jäsenlehti Positiivin kautta. Lehti ilmestyi keskimäärin 19-sivuisena yhteensä neljä kertaa, ja sen tekemisestä vastasi Tatu Kosonen. Lehden lisäksi lähetettiin yksi jäsenkirje. Seuran kotisivuja päivitettiin säännöllisesti. Seuran toiminnasta tiedotettiin tarpeen mukaan myös paikallislehdissä sekä Kamera-lehden seurapalstalla. 4.4. Koulutus Digitaalisen kuvauksen työpaja järjestettiin 8.-9.5. Joutsenon opistolla yhteistyössä Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen kanssa. Kurssin kouluttajana toimi Tommi Kähärä, ja sille osallistui 20 kurssilaista. Heistä 17 tuli seuran ulkopuolelta. Tatu Kosonen toimi Joutsenon taidekesän valokuvakurssin pääkouluttajana 26.7.-1.8. Kurssille osallistui yhdeksän oppilasta eri puolilta Suomea. Kurssilaiset olivat nuoria (15-30-vuotiaita). Digitaalisen kuvauksen alkeiskurssit järjestettiin pienryhmämuodossa kerhohuoneella 5.10.-9.11. ja 16.11.-14.12. Kouluttajana toimi Tommi Kähärä. Kurssit oli suunnattu erityisesti sellaisille henkilöille, jotka ovat juuri hankkineet ensimmäisen digitaalisen järjestelmäkameransa tai vasta suunnittelevat sellaisen hankkimista. Ensimmäiselle kurssille osallistui kolme ja toiselle kurssille viisi henkilöä. Kaikki kahdeksan liittyivät samalla seuramme jäseniksi. 4.5. Kilpailut Toimintavuoden aikana muutettiin seuran kilpailusääntöjä siten, että mustavalkoiset ja värilliset vedokset jatkossa kilpailevat samassa sarjassa. Talvikuvakilpailun (GP-1) aiheena oli Aika. Tuomareina toimivat Lappeenrannan teekkareiden kamerakerhon puheenjohtaja Turo Ulvinen ja oman seuramme Tommi Kähärä. Kilpailuun osallistui seitsemän kilpailijaa yhteensä 31 teoksella. Parhaiten menestyivät Anu Kosonen (36 pistettä), Tatu Kosonen (21 pistettä), Olli Räty (15 pistettä) ja Lauri Heino (10 pistettä). Kesäkuvakilpailun (GP-2) aiheena oli Kaupunki. Tuomareina toimi ylöjärveläinen kameraseura Mielikuva ry. Kilpailuun osallistui kuusi kilpailijaa yhteensä 30 teoksella. Parhaiten menestyivät Tatu Kosonen (27 pistettä), Anu Kosonen (27 pistettä), Olli Räty (17 pistettä) ja Jarmo Mäntykangas (14 pistettä). Vuosikilpailu (GP-3) oli perinteiseen tapaan aiheeton. Tuomarina toimi Vuoden kuvaaja 2008 Anu Kosonen. Kilpailuun osallistui neljä kilpailijaa yhteensä 21 teoksella. Parhaiten menestyivät Olli Räty (36 pistettä), Soile Rinno (26 pistettä), Jarmo Mäntykangas (16 pistettä) ja Irina Yakusheva (12 pistettä). Suomen kameraseurojen liiton ja Fédération Internationale de l'Art Photographiquen näyttelyistä lisäpisteitä keräsivät Antti Kainiemi, Anu Kosonen, Lauri Heino, Olli Räty ja Tatu Kosonen. Vuoden mittaan kilpailuissa keräsi eniten pisteitä Olli Räty, joka nimettiin Vuoden kuvaajaksi 2009. Lopulliset pisteet GP-kisassa olivat: 1) Olli Räty 71p, 2) Anu Kosonen 66 p, 3) Tatu Kosonen 65 p, 4) Jarmo Mäntykangas 38 p, 5) Soile Rinno 35 p, 6) Lauri Heino 19p, 7) Eija Hirvi-Talka 16p, 8) Irina Yakusheva 12p, 9) Antti Kainiemi 3p, 10) Ella Talka ja Marko Taimela 1p. Osallistuimme Kaakkois-Suomen haastekilpailuun, jonka järjestelyistä tänä vuonna vastasi Kouvolan kameraseura ry. Viime vuoden osallistujaporukkaa oli kasvatettu Loviisan kameraseuralla, joka osoittautui vikatikiksi; loviisalaiset voittivat koko kisan. Oma seuramme jäi tänä vuonna toiseksi viimeiseksi, ja ainoat pisteet saalisti Tatu projisoitavien sarjan neljännellä sijalla. Eija Hirvi-Talka voitti Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen järjestämän Linnoituksen yön kuvamaratonin. Kilpailuun osallistujista kolmasosa oli Saimaan kameraseuran jäseniä, ja sen tuomareina toimivat Ari Nakari ja Lauri Heino. 4.6. Omat näyttelyt Seuran oma näyttely Morjehdus järjestettiin joulukuussa Kouvolan kirjaston taidenäyttelytilassa. Näyttelyyn osallistuivat Eija Hirvi-Talka, Aulikki Korpela-Taimela, Anu Kosonen, Tatu Kosonen, Tommi Kähärä, Vesa Laitinen, Jukka Olkkonen, Olli Räty, Marko Taimela ja Irina Yakusheva. Yhdessä Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen ja Etelä-Karjalan museon kanssa järjestettiin suuri näyttely Vanhaa ja uutta Lappeenrantaa. Näyttely pidettiin valokuvakeskuksen gallerioissa joulukuussa, ja erityisesti nykypäivän Lappeenrannan kuvaaminen oli seuramme vastuulla. Näyttelyn tarkoitus oli ottaa kantaa vanhojen rakennusten puolesta uudisrakentamista vastaan, mutta samalla dokumentoida muutosta. Näyttelyssä oli esillä valokuvia Lappeenrannasta 1930-luvulta kirjaimellisesti nykypäivään; uusimmat kuvat kuvattiin nimittäin näyttelyn avajaispäivänä. Varsinaisten näyttelykuvien lisäksi Saimaan kameraseuran jäsenet kuvasivat uudestaan joitakin niitä paikkoja, joita vanhat kuvat esittävät. Nämä kuvat esiintyvät näyttelyssä ennemminkin kommentteina kuin varsinaisina teoksina. Näyttelyssä oli kuvia 14 kuvaajalta. Saimaan kameraseuran perustaja Gunnar Grönqvist ja hänen poikansa Heikki Grönqvist olivat ottaneet valokuvista vanhimmat (heidän liikkeensä Studio Valotuksen kokoelmista kuvat ovat siirtyneet Etelä-Karjalan museolle). Esko Turkkila ja Ari Nakari esittelivät 1970-1980-lukuja; Jarmo Nieminen, Tatu Kosonen ja Tommi Kähärä 1990-lukua. Tuoreimmat kuvat olivat Lauri Heinon, Eija Hirvi-Talkan, Aulikki Korpela-Taimelan, Anu Kososen, Vesa Laitisen, Olli Rädyn ja Marko Taimelan käsialaa. Seuran jäsenistö piti lukuisia yksityisnäyttelyitä. Marko Taimelan näyttely oli Kouvolassa joulukuussa ja Kirmo Wilénin näyttely Kuusamossa syyskuussa. Tatu Kososen näyttely oli Kouvolassa heinäkuussa ja Raisiossa joulukuussa. Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa oli seuralaisten yksityisnäyttelyitä tänäkin vuonna; Kirmo Wilénin näyttely maaliskuussa ja Lauri Heinon näyttely heinäkuussa. Lisäksi mainittakoon 11-vuotiaan Ilkka Räsäsen näyttely helmikuussa. 4.7. SKsL:n näyttelyt Järjestimme Suomen kameraseurojen liiton vuosinäyttelyn 2009 Lemillä Taikalyhdyssä kesäkuussa, Parikkalan Valolla-galleriassa elokuussa ja Luumäen fotokerhon avustamana Luumäen kunnantalolla heinäkuussa. Näyttelyn avajaiset pidettiin Taikalyhdyn pihapiirissä 23.5. ja ne huipennettiin illalliseen säräpirtti Kippurasarvessa. Näyttelyn raatiin kuuluivat puheenjohtajamme lisäksi Etelä-Karjalan Yrittäjien puheenjohtaja Pasi Saajanlehto ja läänintaiteilija Heli Kaukiainen. Avajaisten yhteydessä kuunneltiin valokuvakeskuksen tuottamat luennot, joissa puhumassa olivat Suomen valokuvataiteen museon johtaja Elina Heikka ja oman seuramme jäsen, lehtikuvaaja Vesa Laitinen. Anu Kosonen toimi SKsL:n teemanäyttelyn Aika tuomarina Naantalissa. Suomen kameraseurojen liiton näyttelytoimintaan osallistuttiin yhteislähetyksin. Vuosinäyttelyyn kuvansa saivat läpi Antti Kainiemi ja Olli Räty, teemanäyttelyyn Lauri Heino ja Tatu Kosonen. 4.8. FIAP:n näyttelyt ja kilpailut Kansainvälinen näyttelytoiminta oli yksi seuran toimintaan palautettu osa-alue. FIAP:n näyttelyihin lähetettiin yhteislähetyksiä, ja seura osallistui niiden postikuluihin. Järjestimme kansainvälisen digitaalikuvien näyttelyn 1 st Carelia Salon valokuvakeskuksen pienessä galleriassa marraskuussa. Näyttelyn raatiin kuuluivat Ari Nakari AFIAP, Tatu Kosonen ja Tommi Kähärä, varalla oli Vesa Laitinen. Näyttely oli samalla osa SKsL:n 1 st Finland Digital Circuit -kiertonäyttelyä. Aloitimme FIAP:n kansainvälisen näyttelyn Lappeenranta 2010 - 1st International Exhibition of Photography järjestelyt jo toimintavuonna. Näyttely järjestetään syksyllä valokuvakeskuksessa, ja siihen osallistutaan myös vedoksilla. Saimaan kameraseura osallistuu vuonna 2010 SKsL:n organisoimaan kansainväliseen digitaalikuvien kiertonäyttelyyn 2nd Finland Digital Circuit. Oman osanäyttelymme 2nd Carelia Salon järjestelyt aloitettiin jo toimintavuonna. 4.9. Muut projektit Linnoituksen yö -tapahtumaan osallistuttiin kuvamaratonin lisäksi myös kuvaten tapahtumaa. 5.Tilat ja kalusto Seuran 15 neliön toimitilat sijaitsivat osoitteessa Snellmaninkatu 13 B, Lappeenranta, eli samassa rakennuksessa valokuvakeskuksen kanssa. Toimintavuonna toimitilojen käyttöaste oli vielä varsin pientä, mutta tulevaisuudessa sinne on tarkoitus hankkia tietokoneita erilaisen pienryhmätoiminnan tukemiseksi. Tilat eivät silti tänäkään vuonna seisseet käyttämättöminä, vaan niiden merkitys korostui esim. SKsL:n vuosinäyttelyyn tarjottujen kuvien ja liiton näyttelykehysten säilytystiloina. Omien tilojen lisäksi pidettiin huolta Lauritsala-talon pimiöstä. Toimintavuoden aikana seura hankki omaan ja jäsenistönsä käyttöön neljä Canon 450d -merkkistä digitaalista järjestelmäkameraa, Spyder 3 -näytönkalibrointilaitteen ja lisäsi studiosalamavalojen lukumäärää yhdellä. Vanhaa kalustoa huollettiin säännöllisesti. 6.Talous Jäsenmaksut perittin heti alkuvuodesta, ja maksusuorituksia seurattiin huolellisesti. Maksamattomat jäsenet tiputettiin pois postituslistalta elokuussa, ja poistettiin lopullisesti jäsenrekisteristä syyskuussa. Kaiken kaikkiaan seuran taloudellinen tilanne pysyi vuoden aikana vakiona hurjasta 12006,99 euron "liikevaihdosta" huolimatta. Tilinpäätös osoitti 1872,64 euron ylijäämää, mutta mittavat kalustohankinnat heikensivät seuran kassatilannetta. Uuden kaluston suuri käyttöarvo palauttanee rahan kuitenkin seuran käyttöön tulevina kurssi- ja jäsenmaksutuloina. |