Koko historiikki 1946-2006 PDF-muodossa

Seitsemäs vuosikymmen 2006-2016

Tämä teksti on jokusen vuoden vielä työn alla...


Saimaan kameraseuran väkeä Hämeenkyrössä, SKsL:n teemanäyttelyn avajaisissa 29.10.2011. Vasemmalta Raija Oksanen, Kake Keränen, Hannu Rissanen, Tommi Joutjärvi, Mari Huttunen, Tatu Kosonen ja Anu Kosonen. Eturivissä Pinja, Petra, Niilo, Lasse, Kaisa ja Miika (kuva: Reino Havumäki)

Seitsemäs vuosikymmen toi mukanaan aluksi seuratoiminnan aivan täydellisen hiipumisen, jota vastaan vanhat aktiivit kuitenkin päättivät taistella. Taistelu olikin voittoisa, ja seuran jäsenmäärä nousi vuoden 2007 viidestä maksaneesta jäsenestä parissa vuodessa korkeaksi, korkeammalle kuin koskaan ennen. Samalla seura nousi jäsenmäärältään jo Suomen toiseksi suurimmaksi kameraseuraksi heti Helsingin jälkeen.

Toimintaa aktivoitiin kaikilla osa-alueilla, ja erityisesti alettiin kiinnittää huomiota siihen, että myös uusi ns. digi-sukupolvi saataisiin seuran toimintaan mukaan. Sitä ennen oli tosin organisoitava toiminta uudelleen, oikaistava kirjanpito, rekisteröitävä vanhat sääntömuutokset Patentti- ja rekisterihallitukseen, laadittava kilpailusäännöt - ja paljon muuta. Hyvä osoitus laaja-alaisesta panostuksesta seuran asioihin on loppusyksyllä 2008 julkaistu, 40-sivuinen Seuralaisen käsikirja, joka toimitettiin kaikille seuran jäsenille. Saavutukset eivät jääneet huomaamatta; vuonna 2010 Suomen kameraseurojen liitto valitsi Saimaan kameraseuran Vuoden kameraseuraksi.

Pyöreitä vuosia juhlittiin jo kolmannen kerran peräkkäin Suomen kameraseurojen liiton näyttelyn järjestämisenä, tällä kertaa vuorossa oli tosin liiton suurempi vuotuinen näyttely, vuosinäyttely 2006. Näyttely järjestettiin Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen tukemana yhdessä Lappeenrannan teekkareiden kamerakerhon kanssa. Näyttely oli esillä ensin Lappeenrannan maakuntakirjastossa, ja sen jälkeen Kotkan kirjastossa, Kouvolan kirjastossa ja Imatran kulttuurikeskuksessa. Näyttelyn raadin muodostivat oman seuran Markku Lötjösen lisäksi Vesa Laitinen, Vesa-Ville Saarinen, Mika Strandén ja Anne Tompuri. Koska järjestelyt menivät hyvin ja SKsL:llä oli huutava pula järjestäjistä, seura otti järjestettäväkseen myös liiton vuosinäyttelyn 2009. Se järjestettiin Lemillä Taikalyhdyssä, Luumäen kunnantalolla ja Parikkalassa, Valolla-galleriassa kesä-elokuussa. Tämän näyttelyn raadissa vaikuttivat oman seuran Tatu Kososen lisäksi läänintaitelija Heli Kaukiainen ja Etelä-Karjalan Yrittäjien puheenjohtaja Pasi Saajanlehto.

Suomen kameraseurojen liiton kultainen ansiomerkki myönnettiin vuonna 2010 Tommi Kähärälle ja Ville Savolaiselle, ja vuonna 2011 Tatu Kososelle tunnustukseksi liiton eteen tehdystä työstä.

Vuonna 2007 Saimaan kameraseuran kunniajäseniksi kutsuttiin Esko Turkkila ja Tapani Räsänen. SKsL myönsi järjestötoiminnan kultaisen ansiomerkin vuonna 2006 Tommi Kähärälle ja Esa Toppilalle, vuonna 2009 Ari Nakarille, sekä vuonna 2011 Vesa Laitiselle. SKsL:n puheenjohtaja myönsi hopeisen ansiomerkin 2006 Aulikki Korpela-Taimelalle, Juha Turuselle ja Anne-Mari Välikaupille, vuonna 2009 Marko Taimelalle ja Ville Savolaiselle, sekä vuonna 2011 Riitta Huttuselle. Lisäksi Saimaan kameraseura haki liiton hopeisen ansiomerkin vuonna 2009 hämeenlinnalaiselle Elisa Putille, koska hänen panoksensa 1st Carelia Salon -näyttelyn järjestelyissä koettiin todella suureksi.

Saimaan kameraseura dokumentoi ahkerasti paitsi Lappeenrantaa, myös muuta Etelä-Karjalaa, sekä nykyistä että sodissa luovutettua. Tämä johti luonnollisesti näyttelyihin, joista merkittävimpänä voitaneen mainita Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa pidetty, yhdessä Etelä-Karjalan museon kanssa järjestetty Vanhaa ja uutta Lappeenrantaa. Se keräsi ennätysyleisön, ja poiki lehtien ja radion lisäksi medianäkyvyyttä peräti televisiota myöten.

Vuosikymmenen ikävin asia oli luultavasti Puutarhurinkadulla sijainneen pimiötilan menetys, kun kaupunki irtisanoi sen vuokrasopimuksen säästösyistä. Vaikka sen käyttöaste loppuvaiheessa olikin vähäisempi kuin ennen, voitiin kaiholla todeta yhden, peräti 30 vuotta kestäneen aikakauden päättyneen. Purkutalkoot olivat suuritöiset, yhteensä kahdeksan henkilöä osallistui niihin seitsemän päivän ajan. Käyttökelpoinen kalusto ja irtaimisto kierrätettiin omalle jäsenistölle, mutta kaatopaikalle ja ongelmajätelaitoksellekin jouduttiin kuljettamaan isot kuormat vuosikymmenten aikana kertyneitä materiaaleja.

Kerhoillat siirtyivät vuoden 2008 alussa Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen tiloihin, ja nimettiin uudelleen jäsenilloiksi. Yhteistyö valokuvakeskuksen kanssa tiivistyi muutenkin pääasiassa yhteisten toimihenkilöiden vuoksi. Tämän voidaan todeta olleen molempien yhdistysten etu.

Perinteinen GP-kilpailu herätettiin uudelleen henkiin. Vuoden kuvaajiksi nimettiin 2008 Anu Kosonen, 2009 Olli Räty, 2010 Lauri Heino ja 2011 Tommi Joutjärvi.

2010-luvulla alkoi seuralle kertyä kilpailumenestystä. FIAP:n kansainväliset näyttelyt ja Suomen kameraseurojen liiton kotimaiset näyttelyt alkoivat kerätä enemmän ja enemmän osallistujia seurasta, ja yhtäkkiä myös läpimenojen lukumäärä räjähti suureksi. SKsL:n vuosinäyttelyssä 2011 Saimaan kameraseura valittiin ensimmäistä kertaa koko historiansa aikana näyttelyssä menestyneimmäksi kameraseuraksi. Nimitystä pohjusti mm. neljä henkilökohtaista kunniakirjaa - siispä voidaan todeta seuran kilpailijoiden olleen todella kovassa kunnossa. Suunnilleen sama toistui myös syksyn 2011 teemanäyttelyssä, ja samaan sarjaan kuuluvasta liiton Seuracup 2011 -kisastakin lohkesi voitto, joten voidaan todeta seuran kisakuvaajien olleen kovassa iskussa. Parhain asia on kuitenkin se, että tämä kaikki tapahtui nimenomaan joukkueena. Eli sen sijaan, että olisi kisattu hampaat irvessä, näissä kisoissa myös kaverin menestyksestä oltiin aidosti tyytyväisiä. Liekö tuo hyvä yhteishenki juuri syynä siihen, että sitä menestystäkin sitten alkoi tulla?

Myös osallistuminen kansainvälisiin, FIAP:n suojelemiin näyttelyihin (eli suomeksi: kansainvälinen kilpailutoiminta) herätettiin seurassa uudelleen henkiin. Avaajana toimi Trierenberg Super Circuit 2009, josta kolme seuran jäsentä keräsi yhteensä peräti 14 hyväksyntää. Vuonna 2011 saavutettiin uusi huippu, kun lähes jokaisessa FIAP:n suojelemassa näyttelyssä oli seuran edustajia mukana. Lisäksi seura järjesti kansainvälisiä Carelia Salon -valokuvanäyttelyitä osana SKsL:n Finland Digital Circuit -kiertonäyttelyitä. Ensimmäinen näyttely järjestettiin Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa 2009, ja sen tuomaristossa toimivat jäsenemme Ari Nakari AFIAP, Tatu Kosonen ja Tommi Kähärä. Toinen järjestettiin Korupirtissä, Ylämaan Jalokivikylässä 2010, ja sen tuomaristossa toimivat iisalmelainen Ilkka Niskanen EFIAP, haminalainen Raimo Ahonen AFIAP ja karjaalainen Christer Valtanen. Kolmannen näyttelyn paikkana oli Savitaipaleen kirjasto, ja tuomareina varkautelainen Riina Karvonen EFIAP, kotkalainen Sofia Virtanen ja oman seuramme Anu Kosonen.

Vesa Laitinen voitti Vuoden lehtikuva 2011 -kilpailun.

Seuran puheenjohtajana vuonna 2006 toimi Aulikki Korpela-Taimela ja vuonna 2007 Juha Turunen. Vuodesta 2008 alkaen seuran puheenjohtajana on toiminut Tatu Kosonen.


Saimaan kameraseuralla on ollut tapana keksiä mukavia, uusia piirteitä perinteisiinkin tapahtumiin. Suomen kameraseurojen liiton vuosinäyttely sai tiettävästi historiansa ensimmäiset puutarha-avajaiset Taikalyhdyn pihapiirissä Lemillä 23.5.2009. Kuvassa Tatu Kosonen jakamassa kunniakirjoja näyttelyssä menestyneille kuvaajille, jakajan takana näkyy "Vuoden kuvaajan" kiertopalkinto, Matti A. Pitkäsen pokaali (kuva: Tommi Kähärä).