Seitsemäs vuosikymmen 2006-2016

Tämä teksti on vielä vähän kesken…

Saimaan kameraseuran väkeä Hämeenkyrössä, SKsL:n teemanäyttelyn avajaisissa 29.10.2011. Vasemmalta Raija Oksanen, Kake Keränen, Hannu Rissanen, Tommi Joutjärvi, Mari Huttunen, Tatu Kosonen ja Anu Kosonen. Eturivissä Pinja, Petra, Niilo, Lasse, Kaisa ja Miika (kuva: Reino Havumäki)

Seitsemäs vuosikymmen toi mukanaan aluksi seuran toiminnan aivan täydellisen hiipumisen, jota vastaan vanhat aktiivit kuitenkin päättivät taistella. Taistelu olikin voittoisa, ja seuran jäsenmäärä nousi vuoden 2007 viidestä maksaneesta jäsenestä parissa vuodessa korkeaksi, korkeammalle kuin koskaan ennen. Samalla seura nousi vuosiksi 2011-2013 jäsenmäärältään Suomen toiseksi suurimmaksi kameraseuraksi heti Helsingin jälkeen.

Toimintaa aktivoitiin kaikilla osa-alueilla, ja erityisesti alettiin kiinnittää huomiota siihen, että myös uusi ns. digi-sukupolvi saataisiin seuran toimintaan mukaan. Sitä ennen oli tosin organisoitava toiminta uudelleen, oikaistava kirjanpito, rekisteröitävä vanhat sääntömuutokset Patentti- ja rekisterihallitukseen, laadittava kilpailusäännöt – ja paljon muuta. Hyvä osoitus laaja-alaisesta panostuksesta seuran asioihin on loppusyksyllä 2008 julkaistu 40-sivuinen Seuralaisen käsikirja, joka toimitettiin kaikille seuran jäsenille. Saavutukset eivät jääneet huomaamatta; vuonna 2010 Suomen kameraseurojen liitto valitsi Saimaan kameraseuran Vuoden kameraseuraksi.

Suomen kameraseurojen liiton kultainen ansiomerkki myönnettiin vuonna 2010 Tommi Kähärälle ja Ville Savolaiselle, ja vuonna 2011 Tatu Kososelle tunnustukseksi liiton eteen tehdystä työstä. Tätä liiton korkeinta ansiomerkkiä ei koskaan aiemmin oltu seuraamme myönnetty!

Vuonna 2007 Saimaan kameraseuran kunniajäseniksi kutsuttiin Esko Turkkila ja Tapani Räsänen.

SKsL:n puheenjohtaja myönsi järjestötoiminnan kultaisen ansiomerkin vuonna 2006 Tommi Kähärälle ja Esa Toppilalle, 2009 Ari Nakarille, 2011 Vesa Laitiselle, sekä 2013 Tatu Kososelle. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin vuonna 2006 Aulikki Korpela-Taimelalle, Juha Turuselle ja Anne-Mari Välikaupille, 2009 Marko Taimelalle ja Ville Savolaiselle, 2011 Riitta Huttuselle, 2012 Anu Kososelle, 2013 Olli Rädylle, sekä 2015 Mari Joutjärvelle, Tommi Joutjärvelle ja Jukka Kososelle. Lisäksi Saimaan kameraseura haki liiton hopeisen ansiomerkin vuonna 2009 hämeenlinnalaiselle Elisa Putille, koska hänen panoksensa 1st Carelia Salon -näyttelyn järjestelyissä koettiin todella suureksi.

Pyöreitä vuosia juhlittiin jo kolmannen kerran peräkkäin Suomen kameraseurojen liiton näyttelyn järjestämisenä, tällä kertaa vuorossa oli tosin liiton suurempi vuotuinen näyttely, vuosinäyttely 2006. Näyttely järjestettiin Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen tukemana yhdessä Lappeenrannan teekkareiden kamerakerhon kanssa. Näyttely oli esillä ensin Lappeenrannan maakuntakirjastossa, ja sen jälkeen Kotkan kirjastossa, Kouvolan kirjastossa ja Imatran kulttuurikeskuksessa. Näyttelyn raadin muodostivat oman seuran Markku Lötjösen lisäksi Vesa Laitinen, Vesa-Ville Saarinen, Mika Strandén ja Anne Tompuri. Koska järjestelyt menivät hyvin ja SKsL:llä oli huutava pula järjestäjistä, seura otti järjestettäväkseen myös liiton vuosinäyttelyn 2009. Se järjestettiin Lemillä Taikalyhdyssä, Luumäen kunnantalolla ja Parikkalassa, Valolla-galleriassa kesä-elokuussa. Tämän näyttelyn raadissa vaikuttivat oman seuran Tatu Kososen lisäksi läänintaitelija Heli Kaukiainen ja Etelä-Karjalan Yrittäjien puheenjohtaja Pasi Saajanlehto.

Saimaan kameraseuralla on ollut tapana keksiä mukavia, uusia piirteitä perinteisiinkin tapahtumiin. Suomen kameraseurojen liiton vuosinäyttely sai tiettävästi historiansa ensimmäiset puutarha-avajaiset Taikalyhdyn pihapiirissä Lemillä 23.5.2009. Kuvassa liiton (ja seuran) pj. Tatu Kosonen jakamassa kunniakirjoja näyttelyssä menestyneille kuvaajille, jakajan takana näkyy ”Vuoden kuvaajan” kiertopalkinto, Matti A. Pitkäsen pokaali (kuva: Tommi Kähärä).

Seuran omia yhteisnäyttelyitä järjestettiin vuosittain. Näyttelypaikat vaihtelivat eri paikkakunnilla: joulukuussa 2007 Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen pieni galleria (seitsemän osallistujaa), 2008 Imatran kulttuurikeskus (11 osallistujaa), 2009 Kouvolan kirjaston galleria (10 osallistujaa), 2010 Taipalsaaren kirjaston galleria (kahdeksan osallistujaa), 2011 Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen suuri galleria (17 osallistujaa), 2012 Imatran kulttuurikeskus (22 osallistujaa), 2013 Lemin koulukeskus (14 osallistujaa), 2014 lappeenrantalainen kauppakeskus Opri (22 osallistujaa) ja 2015 Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen uusi Galleria Pihatto (kahdeksan osallistujaa).

Saimaan kameraseura dokumentoi ahkerasti paitsi Lappeenrantaa, myös muuta Etelä-Karjalaa, sekä nykyistä että sodissa luovutettua. Tämä johti luonnollisesti näyttelyihin, joista merkittävimpänä voitaneen mainita Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa pidetyt, yhdessä Etelä-Karjalan museon kanssa järjestetyt Vanhaa ja uutta Lappeenrantaa 2009 ja Vanhaa ja uutta Viipuria 2012. Ne keräsivät ennätysyleisön, ja poikivat lehtien ja radion lisäksi medianäkyvyyttä peräti televisiota myöten.

Vuosikymmenen ikävin asia oli luultavasti Puutarhurinkadulla sijainneen pimiötilan menetys, kun kaupunki irtisanoi sen vuokrasopimuksen säästösyistä. Vaikka sen käyttöaste loppuvaiheessa olikin vähäisempi kuin ennen, voitiin kaiholla todeta yhden, peräti 30 vuotta kestäneen aikakauden päättyneen. Purkutalkoot olivat suuritöiset, yhteensä kahdeksan henkilöä osallistui niihin seitsemän päivän ajan. Käyttökelpoinen kalusto ja irtaimisto kierrätettiin omalle jäsenistölle, mutta kaatopaikalle ja ongelmajätelaitoksellekin jouduttiin kuljettamaan isot kuormat vuosikymmenten aikana kertyneitä materiaaleja. Sammontorin pimiö seurasi perästä vuonna 2013.

Kerhoillat siirtyivät vuoden 2008 alussa Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen tiloihin, ja nimettiin uudelleen jäsenilloiksi. Lisäksi yhteistyö valokuvakeskuksen kanssa tiivistyi entisestään, pääasiassa yhteisten toimihenkilöiden vuoksi; tämän voidaan todeta olleen molempien yhdistysten etu. Vuoden 2011 alussa alkoivat erilliset tekniikkaillat ja vuoden 2012 alussa filmivalokuvaukseen hurahtaneet aloittivat oman säännöllisen toimintansa Filmijäärät-ryhmänä. Loppuvuodesta 2011 aloitti myös Nuorisojaosto II, joka kokoontui kahdesti kuussa. Vuonna 2013 aloitettiin säännölliset kuvauskävelyt aina eri puolilla kaupunkia. Vuonna 2015 valokuvakeskus (ja samalla Saimaan Kameraseura) muutti Galleria Pihattoon.

Syyskuun 2011 tekniikkaillan osanottajia Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen Galleria Koljonlinnassa, joka toimi paitsi galleriana, myös kaikkien alueen valokuvaajien - ja vähän muidenkin - kohtauspaikkana 2006-2014.
Syyskuun 2011 tekniikkaillan osanottajia Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen Galleria Koljonlinnassa, joka toimi paitsi galleriana, myös kaikkien alueen valokuvaajien – ja vähän muidenkin – kohtauspaikkana 2006-2014.

Koulutusta järjestettiin säännöllisesti. Seuran ”sisäänheittotuotteena” toimivia peruskursseja alettiin vuodesta 2010 lähtien järjestää kahdesti vuodessa (vuorotellen valokuvakeskuksella ja Ylämaan nuorisotalolla), ja ne osoittautuivat todella suosituiksi. Jatkokurssi järjestettiin virallisesti vain kerran, mutta erilaisia viikonloppukursseja olikin sitten runsaasti. Aiheet vaihtelivat, esim. erilaiset valaistuskurssit, muotokuvaus, alastonkuvaus, pimiötyöskentely, jne. Merkittävin koulutustapahtuma vuosittain oli kuitenkin Joutsenon taidekesän kanssa yhteistyössä järjestetty viikon mittainen intensiivinen kesäleiri, joka vuosina 2012-2015 toimi myös SKsL:n virallisena kesäkurssina.

Perinteinen GP-kilpailu herätettiin uudelleen henkiin. Vuoden kuvaajiksi nimettiin 2008 Anu Kosonen, 2009 Olli Räty, 2010 Lauri Heino, 2011 Tommi Joutjärvi, 2012 Tommi Joutjärvi, 2013 Sami Kontto ja 2014 Jukka Kosonen. GP-kilpailun rinnalle jouduttiin perustamaan rinnakkainen kilpailu FIAP:n ja SKsL:n näyttelyihin eniten hyväksyntiä saaneille (aiemmin nämä pisteet summattiin mukaan Vuoden kuvaaja -kisaan). Vuoden kilpailukuvaajaksi nimettiin 2011 Kauko Keränen, 2012 Kauko Keränen ja 2013 Veijo Kantele.

2010-luvulla alkoi seuralle kertyä kilpailumenestystä. FIAP:n kansainväliset näyttelyt ja Suomen kameraseurojen liiton kotimaiset näyttelyt alkoivat kerätä enemmän ja enemmän osallistujia seurasta, ja yhtäkkiä myös läpimenojen lukumäärä räjähti suureksi. SKsL:n vuosinäyttelyssä 2011 Saimaan kameraseura valittiin ensimmäistä kertaa koko historiansa aikana näyttelyssä menestyneimmäksi kameraseuraksi. Nimitystä pohjusti mm. neljä henkilökohtaista kunniakirjaa. Suunnilleen sama toistui myös syksyn 2011 teemanäyttelyssä, kevään 2012 vuosinäyttelyssä sekä molemmissa vuoden 2013 näyttelyissä. Samaan sarjaan kuuluvasta liiton Seuracup 2011 -kisastakin lohkesi voitto, joten voidaan todeta seuran kisakuvaajien olleen kovassa iskussa. Parhain asia on kuitenkin se, että tämä kaikki tapahtui nimenomaan joukkueena. Eli sen sijaan, että olisi kisattu hampaat irvessä, näissä kisoissa myös kaverin menestyksestä oltiin aidosti tyytyväisiä. Liekö tuo hyvä yhteishenki juuri syynä siihen, että sitä menestystäkin sitten alkoi tulla? Vuosien tauon jälkeen seuraan myönnettiin myös SKsL:n arvonimiä.
Korkeamman SKsLSM-arvon (Suomen Kameraseurojen Liiton Suurmestari) saivat 2014 Tatu Kosonen ja Tommi Joutjärvi. SKsLM-arvon (Suomen Kameraseurojen Liiton Mestari) saivat 2013 Tommi Joutjärvi ja Tatu Kosonen, sekä 2014 Sami Kontto ja Jarmo Mäntykangas.

Myös osallistuminen kansainvälisiin, FIAP:n suojelemiin näyttelyihin (eli suomeksi: kansainvälinen kilpailutoiminta) herätettiin seurassa uudelleen henkiin. Avaajana toimi Trierenberg Super Circuit 2009, josta kolme seuran jäsentä keräsi yhteensä peräti 14 hyväksyntää. Vuonna 2011 saavutettiin uusi huippu, kun lähes jokaisessa FIAP:n suojelemassa näyttelyssä oli seuran edustajia mukana. Hyvä menestys poiki myös FIAP:n arvonimiä; FIAP:n korkeamman EFIAP-arvon (Excellance FIAP) saivat 2013 Tommi Joutjärvi, Kauko Keränen, Tatu Kosonen ja Jarmo Mäntykangas, sekä 2014 Veijo Kantele ja Sami Kontto. AFIAP-arvon (Artiste FIAP) saivat 2012 Mari Joutjärvi, Marita Räsänen, Tommi Joutjärvi, Kauko Keränen, Tatu Kosonen ja Jarmo Mäntykangas, sekä 2013 Veijo Kantele, Sami Kontto, Jukka Kosonen, Päivi Mäntykangas ja Olli Räty.

Kauko Keränen on sittemmin siirtynyt Kameraseura Mielikuvan (Ylöjärvi), Sami Kontto Kuopion Kameraseuran ja Jarmo Mäntykangas Savonlinnan Fotokerhon edustajaksi.

Vuonna 2012 seura järjesti FIAP:n suojeleman (patronage 2012/169) kansainvälisen valokuvanäyttelyn Lappeenranta 2012 – 1st International Exhibition of Photography valokuvakeskuksella. Näyttelyn tuomaristona toimivat vedossarjassa Reino Pelkonen EFIAP Imatralta, Olli Jaakkola AFIAP Tampereelta ja Raimo Paukku AFIAP Valkeakoskelta, sekä kuvatiedostojen sarjassa Tapani Räsänen EFIAP Joutsenosta, Jussi Helimäki EFIAP/b Espoosta ja Arto Korhonen Raisiosta. Lisäksi seura järjesti kansainvälisiä Carelia Salon -digikuvanäyttelyitä osana SKsL:n Finland Digital Circuit -kiertonäyttelyitä. Ensimmäinen näyttely järjestettiin Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa 2009, ja sen tuomaristossa toimivat jäsenemme Ari Nakari AFIAP, Tatu Kosonen ja Tommi Kähärä. Toinen järjestettiin Korupirtissä, Ylämaan Jalokivikylässä 2010, ja sen tuomaristossa toimivat iisalmelainen Ilkka Niskanen EFIAP, haminalainen Raimo Ahonen AFIAP ja karjaalainen Christer Valtanen. Kolmannen näyttelyn paikkana oli Savitaipaleen kirjasto, ja tuomareina varkautelainen Riina Karvonen EFIAP, kotkalainen Sofia Virtanen ja oman seuramme Anu Kosonen. Neljännen näyttelyn paikkana oli Joutseno, ja tuomareina Mari Joutjärvi AFIAP Lappeenrannasta, Mikko Joona Sastamalasta ja Hannu Rissanen Lappeenrannasta. Vuonna 2013 kansainvälisten valokuvanäyttelyiden järjestäminen eriytettiin uuteen yhdistykseen, Lappeenranta International Photographic Society ry:hyn.

Vesa Laitinen voitti Vuoden lehtikuva 2011 -kilpailun ja Mari Joutjärvi valittiin SKsL:n vuoden nuoreksi kuvaajaksi 2012.

Seuran puheenjohtajana vuonna 2006 toimi Aulikki Korpela-Taimela, vuonna 2007 Juha Turunen ja vuosina 2008-2012 Tatu Kosonen. Vuodesta 2013 alkaen seuran puheenjohtajana on toiminut Jukka Kosonen. Jukka Kosonen on toiminut myös Suomen kameraseurojen liiton hallituksen jäsenenä vuodesta 2014 lähtien.

Saimaan Kameraseura antoi Suomen Kameraseurojen Liitolle 80-vuotislahjaksi Erkki Niemelän pokaalin, joka on jatkossa tarkoitettu Vuoden nuoren kuvaajan kiertopalkinnoksi. Muistamme, että 10 vuotta sitten (SKsL:n 70-vuotislahjaksi vuonna 2002) Kameraseura ry (Helsinki) lahjoitti Vuoden kuvaajan kiertopalkinnoksi Matti A. Pitkäsen pokaalin, ja tämä on siis sille rinnakkainen palkinto. Puheenjohtajamme Tatu Kosonen luovutti pokaalin SKsL:n puheenjohtaja Reino Havumäelle liiton 80-vuotisjuhlissa Helsingissä 14.4.2012.