Viides vuosikymmen 1986-1996

Seuran 40-vuotisjuhlavuotta vietettiin jälleen näyttävästi, tällä kertaa peräti valtakunnallisen näyttelyn voimin. Saimaan kameraseura otti järjestettäväkseen Suomen kameraseurojen liiton teemanäyttelyn 1986, ja antoi sille teemaksi Ilo. Näyttely järjestettiin Etelä-Karjalan museossa. Näyttelyn raadin muodostivat oman seuran Erkki Niemelän lisäksi imatralainen Reino Pelkonen ja helsinkiläinen Eero Venhola.

Teemanäyttelyn avajaisissa Suomen kameraseurojen liitto myönsi hopeisen ansiomerkin entiselle puheenjohtajalle Mauri Kokkolalle, sekä yhdistyksen kunniajäsenille Erkki Niemelälle ja Unto Oikkoselle. Kymen läänin taidetoimikunta myönsi seuralle taidemitalin pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta valokuvataiteen hyväksi. Avajaisviikonlopun oheisohjelma koostui luennoista ja diasarjoista, juhlaillallisesta sekä liiton syyskokouksesta.

Seuran oma jäsenlehti nimettiin vuonna 1994 uudelleen Positiiviksi, kun jälleen uusi sukupolvi kameraseuralaisia astui seuran palvelukseen – asialla tällä kertaa Tatu Kosonen ja Tommi Kähärä. Lehti uudistui modernimmaksi niin ulkoasultaan kuin sanankäytöltäänkin. Siinä alettiin julkaista lehdestä toiseen jatkuvia artikkelisarjoja, kuten Jarmo Niemisen kirjoittama Mies ja ase (haastatteluja) ja Esko Turkkilan pohdintoja Älä usko Eskoa -palstalla. Lehdessä alettiin julkaista omaa sarjakuvaa, Linssiludea – ja olipa mukana myös artikkelisarja kuvankäsittelystä tietokoneella.

Kilpailutoimintaa kiihdytettiin perustamalla erityinen GP-kilpailu, johon kuului kolme osakilpailua; välillä myös Imatran kameraseuraa vastaan käyty vuotuinen kilpailu on ollut yksi osakilpailuista. Sarjojen lukumäärä on vaihdellut ajan mittaan. Aluksi niitä oli kaksi, diat ja paperikuvat, mutta parhaimmillaan sarjoja oli jopa neljä: diat, mustavalkovedokset, värivedokset ja ns. kymppikuvat. Osakilpailuissa eniten pisteitä kerännyt henkilö sai kunnian kantaa Vuoden kuvaajan arvonimeä. He olivat 1987 Esko Kivistö, 1988 Kari Kiljunen, 1989 Markku Lötjönen, 1990 Markku Lötjönen, 1991 Esko Turkkila, 1992 Markku Lötjönen, 1993 Ari Nakari, 1994 Jukka Olkkonen ja 1995 Tatu Kosonen.

Tapani Räsänen voitti valtakunnallisen Vuoden luontokuva 1991 -kilpailun.

Seura teki ainutlaatuista yhteistyötä Etelä-Karjalan taiteilijaseuran ja Maaseudun sivistysliiton kanssa. Yhteistyö johti mm. suuriin, Kantriksi ja urbaaniksi nimettyihin ympäristötaidenäyttelyihin monena eri vuonna, sekä galleria Pihaton perustamiseen Lappeen vanhan pappilan alueelle. Merkittävänä voidaan pitää myös diasarjan laatimista silloisen Kymen läänin kaikista keramiikkataiteilijoista.

Joutsenon taidekesän valokuvauskursseille osallistuminen jatkui, mutta muuttui siinä mielessä, että nyt myös kouluttajat olivat kameraseuran omaa väkeä. Puheenjohtajan tuoli oli vaihteeksi tuulinen, sillä vuosikymmenen ajalle mahtui yhteensä viisi puheenjohtajaa: Juha Virtanen 1986-1987, Esko Kivistö 1988-1989, Markku Lötjönen 1990-1991, Sami Luukkanen 1992, Ari Nakari 1993-1994 ja Erkki Korhonen 1995-1996. Markku Lötjönen toimi Suomen kameraseurojen liiton hallituksen jäsenenä 1987-1988.

Jäsenmaksu. Puolet jäsenistä on maksanut tämän vuoden jäsenmaksunsa (70 mk). Tästä rahastonhoitaja, sihteeri ja muut johtokunnan sedät ovat hyvin iloisia. Seura pystyy toimimaan. Mutta puolet ei ole vielä maksanut. Siitä taas sedät ovat hyvin vihaisia. Maksakaa heti. [1990]

Saimaan kameraseuran "Vuoden kuvaajan" pronssinen kiertopalkinto saatiin 40-vuotislahjaksi helsinkiläiseltä Kameraseura ry:ltä 1986. GP-kisa starttasi heti seuraavana vuonna.