Historia

Saimaan kameraseura ry:n historia alkaa tammikuusta 1946, jolloin johtaja Gunnar Grönqvist kutsui koolle seuran perustavan kokouksen. Toiminta alkoi heti. Vuonna 1947 seura merkittiin yhdistysrekisteriin, ja se liittyi Suomen Kameraseurojen Liiton jäseneksi. Fédération Internationale de l’Art Photographique (FIAP) perustettiin, ja Suomen kameraseurojen liitto liittyi siihen jäseneksi. Liiton kautta myös kameraseura on siis kuulunut FIAP:n heti alusta alkaen.

Seuran logon laatimiseksi järjestettiin kilpailu, jonka voitti kultaseppä V.F.Tiihonen. Tuo sama logo on käytössä yhä edelleenkin.

Vuonna 1952 seura hankki osakkeen Lappeenrannan kerhosta, jonka jälkeen kuukausittaiset jäsenillat pidettiin muutaman vuoden ajan kerhon tiloissa. Itse osake on yhä edelleen kameraseuran hallussa.

Kilpailumenestystä alkoi kertyä 1950-luvulla pääasiassa Erkki Niemelän, Olli Jalon ja Pekka Virtasen ansiosta. Alkuaikojen näkyvin tulos oli Niemelän AFIAP-arvo vuonna 1961. Myös Unto Oikkosen ARPS-arvo oli merkittävä, koska se oli ensimmäinen laatuaan täällä suunnalla Suomea. Merkittäväksi kilpailumenestykseksi voidaan lukea myös Tapani Räsäsen voitot Vuoden luontokuva -kilpailuissa 1991 ja 2000, saman miehen Fotofinlandia 2008 -kilpailun finaalipaikka, sekä Jukka Olkkosen nimitys Suomen kameraseurojen liiton Vuoden kuvaajaksi 2005.

Suomalaiset kameraseurat vaikuttivat 1960-1970-luvuilla Suomessa hyvin vahvasti, etupäässä Suomen kameraseurojen liiton kautta. Liiton aloitteesta ja sen tukemana perustettiin niin Suomen valokuvataiteen museo (ja -säätiö) kuin Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry:kin. Valokuvauksen professuuri saatiin vuonna 1972, ja valtion valokuvataidetoimikunta 1977. Sen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Suomen kameraseurojen liiton puheenjohtaja, valkeakoskelainen Ari Yrjänä.

Saimaan kameraseuran toiminta aktivoitui aivan uskomattomiin lukemiin, kun oma pimiö saatiin Lappeenrannan kaupungin kerhokeskukseen Puutarhurinkadulle 1980-luvun alussa. Laitteita hankittiin läänin ja kaupungin tuella. Tämä pimiötila menetettiin toukokuussa 2008, kun kaupunki irtisanoi sen säästösyistä. Seuran jäsenet ovat vaikuttaneet vahvasti myös Lauritsala-talon ja Sammontorien pimiöiden syntyyn.

Seuran omaa jäsenlehteä on julkaistu vuodesta 1983 lähtien. Aluksi se keskittyi ajankohtaisten asioiden tiedottamiseen, mutta pian siinä alettiin julkaista myös valokuvia. Vuonna 1994 lehti nimettiin Positiiviksi Tatu Kososen ideoimana.

1990-luvulla seura teki ainutlaatuista yhteistyötä Etelä-Karjalan taiteilijaseuran ja Maaseudun sivistysliiton kanssa. Yhteistyö johti mm. suuriin, Kantriksi ja urbaaniksi nimettyihin ympäristötaidenäyttelyihin monena eri vuonna, sekä Galleria Pihaton perustamiseen Lappeen vanhan pappilan alueelle.

Keväällä 2005 kameraseuran jäsenet perustivat Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen. Vuonna 2008 jäsenillat siirrettiin keskuksen gallerian tiloihin. Yhteistyö keskuksen ja seuran välillä tiivistyi muutenkin merkittävästi. Taistelu katoavia jäseniä vastaan oli myös voittoisa; seuran jäsenmäärä nousi vuoden 2007 viidestä maksaneesta jäsenestä parissa vuodessa korkeaksi, peräti 30 vuoden takaisiin lukemiin.

Saimaan kameraseuran puheenjohtajina ovat toimineet 1946-1949 Sulo Kinnunen, 1950 Kauko Tiili, 1951 Sulo Kinnunen (uudelleen), 1952-1955 Toivo Härkönen, 1956-1957 Pauli Salminen, 1958-1959 Pekka Virtanen, 1960 Unto Oikkonen, 1961-1962 Mauno Laakso, 1963 Heikki Rasa, 1964-1965 Martti Muukkonen, 1966-1968 Unto Oikkonen (uudelleen), 1969-1972 Aarne Mikonsaari, 1973-1974 Esko Turkkila, 1975 Seppo Luoto, 1976-1977 Markku Pöysti, 1978 Veikko Itkonen, 1979 Seppo Pelkonen, 1980 Juhani Sankala, 1981-1985 Mauri Kokkola, 1986-1987 Juha Virtanen, 1988-1989 Esko Kivistö, 1990-1991 Markku Lötjönen, 1992 Sami Luukkanen, 1993-1994 Ari Nakari, 1995-1996 Erkki Korhonen, 1997- 2000 Jarmo Nieminen, 2001-2004 Tommi Kähärä, 2005 Markku Lötjönen (uudelleen), 2006 Aulikki Korpela-Taimela, 2007 Juha Turunen ja 2008-2012 Tatu Kosonen. Vuoden 2013 alusta puheenjohtajana on toiminut Jukka Kosonen.