Näin lähetät kuviasi kansainvälisiin valokuvanäyttelyihin

Kansainvälisiä kaikille avoimia valokuvanäyttelyitä järjestetään vuosittain lähes 200 eri puolilla maailmaa. Niihin voi osallistua kuka tahansa itse ottamillaan kuvilla, kunhan noudattaa näyttelyn sääntöjä. Näyttelyissä on yleensä osallistumismaksu, jonka vastineeksi saa kuvien jurytyksen, näyttelyluettelon ja kuvien palautuksen. Käytäntö opettaa melko pian, millaisiin näyttelyihin kannattaa osallistua ja millaisista kannattaa pysyä kaukana. Kansainvälinen näyttelytoiminta tuo mukavaa lisäpotkua valokuvausharrastukseen sekä pientä jännitystä, kun omat kuvat ottavat mittaa muiden maiden kuvaajien hengentuotteista. Voit myös kysyä vinkkejä hyvistä näyttelyistä Tapio Karjalaiselta tapio.karjalainen (at) sksl.fi. Facebookissa kannattaa liittyä ryhmään  FIAP-kisailijat. Ryhmässä on jo yli 160 jäsentä ja siellä jaetaan kokemuksia kansainvälisiin näyttelyihin osallistumisesta.  Näyttelyihin osallistumisen voit toki aloittaa ihan yksinkin, mutta vielä helpompi on ylläpitää intoa, kun yllytät mukaan muitakin kameraseurastasi tai tuttavapiiristäsi. Yhdessä lähettäen postitukset ovat halvempia ja ladattavien diginäyttelyiden kaikenkirjavien sivujen problematiikan ratkomisessa monet aivot ovat enemmän kuin yksi. Hyväksyntöjäkään ei aina tule, joten on hyvä olla tsemppaamassa jatkoon toisia ja saada kannustusta itse muilta. USKO AINA OMIIN KUVIISI. Kaikki näytelyihin lähetetyt kuvat ovat taatusti hyviä – myös sinun. Tuhannesta hyvästä kuvasta tuomaristo kuitenkin voi valita mukaan vain sata / kaksisataa hyvää kuvaa. Yli jää noin 85  prosenttia. Mutta seuraavalla tuomaristolla on taas ihan oma makunsa. Vain kokeilemalla opit, miten kuviin suhtaudutaan eri tavoin eri maissa.

Näin aloitat

Tutustu Kameralehden kansainväliseen osastoon tai FIAP:n näyttelynettisivun http://patronages.fiap.net/ näyttelyluetteloihin. FIAP:n sivulla näyttelyt on esitelty sekä numerojärjestyksessä että kuukausittain. FIAP:n sivulla on myös imuroitavissa joidenkin näyttelyiden sääntöjä ja osanottokaavakkeita eli ns. entry formeja. Valitse sieltä mieleisesi näyttely sen mukaan, haluatko lähettää digikuvia, vedoksia vai dioja, haluatko maksaa itsesi kipeäksi vai päästä hieman halvemmalla sekä haluatko huonon, kohtalaisen vai hyvän näyttelyluettelon. Näyttelyitä on joka lähtöön ja ainakin alkuun kannattaa valita sellaisia näyttelyitä, joista on luvassa hyvä luettelo, sillä runsaasti kuvia sisältävä luettelo antaa hyvän kuvan siitä, millaiset kuvat menestyvät. Näyttelyharrastuksen taloutta tasapainoittaa se, että osallistuu vuodessa pariin kalliimpaan, hyvän näyttelyluettelon lupaavaan näyttelyyn ja panostaa niihin myös vedoksia, mutta valitsee niiden rinnalle pelkkiä diginäyttelyjäkin, joihin mahdollisesti kuvat voi ladata nettisivun kautta, jolloin säästää postimaksuissa. Tällaisista diginäyttelyistä luettelo on yleensä vain CD-levy ja/tai kuvien nettigalleria. Kun olet päättänyt, mihin näyttelyyn haluat osallistua, sinun on hankittava siihen osallistumiskaavake eli entry form. Entry formissa ovat näyttelyn säännöt, aikataulu, maksun suuruus sekä varsinainen ”kaavake”, johon merkitään lähettäjän tiedot sekä kuvien nimet. Entry formin saa joistakin imuroimalla sen FIAP:n sivulta tai menemällä sieltä saatavalle näyttelyjärjestäjän nettisivulle. Jos entry formia ei löydy netistä, sen saa tilaamalla sen suoraan näyttelyn järjestäjältä sähköpostiosoitteesta, jonka löydät FIAP:n sivulta näyttelyn kohdalta. Saat entry formeja myös liittymällä niin sanottuun jakelulistaan, johon pääset mukaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen tapio.karjalainen (at) sksl.fi. Kun saat entry formin, tutustu siihen huolella. Netin kautta ladattavissa diginäyttelyissä entry form täytetään yleensä netissä.

Kuvat

Kuvien tulee olla itse otettuja ja vedoksien itse vedostettuja (tai kuvaajan valvonnassa tehtyjä). Näin digiaikana voinee valvonnaksi katsoa senkin, jos vedostuttaa kuvat jossakin ja hyväksyy vastaanottamansa kuvat eli katsoo niiden olevan sellaisia, kuin oli ne tarkoittanutkin. Vedosten koko kerrotaan näyttelyn säännöissä. Säännöistä löydät myös tiedon, saako käyttää paspiksia (passepartout) vai ovatko ne kiellettyjä. Jos vedoksen koko on esimerkiksi 30 cm x 40 cm, ja se on väärä kuvasuhde omalle kuvallesi, voit hyvin vedostuttaa vain A4-kuvan ja kiinnittää sen ohuelle taustakartongille, vaikka näyttelyssä varsinainen paspis olisikin kielletty. Vedoksien taakse kirjoitetaan sarja, kuvan järjestysnumero sarjassa ja nimi sekä kuvaajan tiedot.

Kuvan nimi: Kuvalla on oltava mieluiten englanninkielinen nimi. Samalla tekijällä ei saa olla kahta samannimistä kuvaa, eikä kuvalle kerran annettua nimeä saa muuttaa. Luontokuvissa on usein suotavaa käyttää latinankielistä lajinimeä, samaa lajia esittävät kuvat voi numeroida niiden erottamiseksi toisistaan.

Kuvaajan tiedot: Kuvaajan nimi ja osoite (sekä yhteislähetyksissä kameraseura, jota edustaa). Oman edun kannalta on syytä kirjoittaa tiedot jopa liioitellun huolellisesti.

Digisarjoissa on laaja vaihtelu siitä, millaisia digitiedostoja halutaan. Jos projisoitavien sarjaan saa lähettää joko digiä tai dioja, se tarkoittaa JOKO-TAI eli ei molempia sekaisin. Ohjeet löydät näyttelysäännöistä. Monet pyytävät digitiedostot 1024 x 768 pikselisinä, 72 resoluutio ja sanovat myös pakkauslaadun photoshopin käyttämillä tavoilla, esimerkiksi jpg12, jpg10 jne. Joissakin näyttelyissä myös pystysivu voi olla tuon 1024, mutta joissakin pystysivulle maksimikoko on tuo 768. On myös diginäyttelyitä, jotka tekevät painetun luettelon, jolloin kuvatiedostot pyydetään hyvälaatuisina (resoluutio 300) ja pitkän sivun koko vähintään 2400 pikseliä. Joissakin koko sanotaan senteissä pikseleiden sijasta. On syytä myös tarkistaa aina etukäteen kuvatiedoston kilotavumäärä, koska varsinkin netin kautta ladattaessa lataus ei onnistu, jos kuva on liian ”painava”. Tässäkin näyttelyjärjestäjillä on vaihtelevia kokotoiveita alkaen 550 kilotavusta 2 megatavuun. 1 megatavu on varsin yleinen maksimikoko. Tiedostonimen rakentamisestakin annetaan ohjeet säännöissä. Tiedostonimi saattaa olla monimutkainen koodi, joka sisältää esimerkiksi maakoodin, kuvaajan nimen, sarjamerkinnän ja kuvan järjestysnumeron sarjassa, mutta ei kuvan varsinaista nimeä, joka tulee vain entry formiin. Monissa niissä näyttelyissä, joihin kuvat ladataan, ei tosin ole lainkaan väliä, mikä se tiedostonimi on, kun ohjelma huolehtii kuvien kohdistumisen oikein.

Millaisia kuvia sitten kannattaa lähettää ?

Hyviä. Valitse omasta mielestäsi hyviä kuvia ja ole sopivan kriittinen; voisiko kuva parantua pienellä rajauksella? Pitäisikö vedostaa hieman huolellisemmin? Olisiko kuva parempi peilikuvana? Lähetä useita eri kuvia, niin saat näppituntuman siitä, mikä kuva saattaisi mennä sisään useampaankin näyttelyyn. Kun jokin kuvasi hyväksytään näyttelyyn, sitä kannattaa lähettää moneen eri näyttelyyn. Hyväksyttyä kuvaa ei saa tarjota toista kertaa samaan näyttelyyn, mutta muihin näyttelyihin saa. Ja kun olet saanut kerran kuvasi näyttelyyn, saat sen toisenkin kerran ja saat toisenkin kuvan näyttelyyn jne… älä kuitenkaan masennu ja lannistu, jos kuviasi ei valita näyttelyyn. Monille muillekin kävi samoin tällä kertaa. Hylkäys ei tarkoita, että kuvasi olisivat huonoja, vaan sitä, että tämänkertainen tuomaristo ei vain tällä kertaa poiminut niitä näyttelyyn. Digikuvia käsitellessäsi kannattaa leikkiä väreillä, tarkistaa valkotasapaino ja valoisuus, varmistaa, että kontrasti on hyvin ja terävyyttäkin voi lisätä. Ole myös huolellinen määritellessäsi kuvan koon, jotta lähetät juuri toivotunkokoisia tiedostoja. KUN LäHETäT DIOJA, OTA HUOMIOON, ETTä KUVASI SAATTAVAT TURMELTUA TAI HäVITä MATKALLA. Tämä on kyllä harvinaista, mutta voi tapahtua juuri sen parhaan kuvan kohdalla. Siksi kannattaa lähettää diasta teetettyjä duplikaatteja.

Kuvien käsittely ja kuvatyypit eri sarjoissa

General eli yleisessä, vapaassa sarjassa kuvat saavat olla juuri niin käsiteltyjä ja manipuloituja kuin kuvaaja suinkin haluaa. Aihepiiri on täysin vapaa. Joissakin maissa voi olla rajoituksia eli esimerkiksi nude-kuvat eivät ole sallittuja kaikissa maissa. Creative-sarjassa manipulointi ja mielikuvituksellinen käsittely kuuluvat asiaan. Sen sijaan luonto-, fotojournalismi- ja matkakuvasarjoissa kuvien on vastattava todellisuutta eli niihin ei saa lisätä mitään olennaista eikä poistaa mitään olennaista. Tavanomainen roskanpoisto on sallittua, samoin valoisuus-, kontrasti-, värinkorjaus- ja terävöintisäädöt. Luontokuvan kohteen on oltava ”villiä” luontoa eli luontokuvasarjaan ei saa tarjota kuvia kotieläimistä tai eläintarhan eläimistä eikä niissä saa olla näkyvissä ihmisen käden jälkeä, kuten viljeltyjä peltoja, maanteitä tai rakennuksia. Matkakuvasarjaan voi toki tarjota muitakin kuvia kuin matkoilla kuvattuja. Missään ei määritellä sitä, mihin asti ”matkan” on ulotuttava. Kohde voi löytyä kotipihaltakin, joka jollekin toiselle olisi jo eksoottinen matkakohde. Matkakuvasarjaan voi tarjota yhtä hyvin vaikkapa maisemakuvia kuin tapahtumarikkaita tilannekuvia – kaikkea sellaista, mitä ihminen kuvaisi lomamatkoillaankin. Fotojournalismisarjat eivät suinkaan ole tarkoitettu lehtikuville, vaan lehtikuvan tyyppisille todellisuutta kuvaaville valokuville. Sarjaan kannattaa tarjota kuvia, jotka ovat toiminnallisia tai yhteiskuntaan ja sen ilmiöihin kantaaottavia. Kansainvälisissä näyttelyissä sarjaan yleensä saa tarjota neljää kuvaa, mutta se ei tarkoita samasta aiheesta olevaa kuvasarjaa, vaan jokainen kuva arvostellaan yksilönä. Yleensä kannattaa tarjota neljää hyvin erityyppistä kuvaa, koska jos tuomaristo ei pidä jostakin, jokin toinen kuva voi ollakin sen makuun. Joissakin näyttelyissä on myös oma sarjansa kuvasarjoille (portfoliolle), mutta siitä kerrotaan näyttelysäännöissä erikseen.

Entry form

Osallistumiskaavake eli entry form kertoo sinulle kaiken tarpeellisen näyttelystä: sarjat, osoitteen, osallistumismaksun ym. ym. Teksti on luonnollisesti englantia tai ranskaa. Jos kielimuuri on ylittämätön, voit pyytää apua leena-maija.lindqvist (at) sksl.fi. Hyvin nopeasti ummikkokin oppii ”lukemaan” entry formeja eli bongaamaan sieltä ne tiedot, mitä tarvitsee: Closing day eli päivä, jolloin kuvien on oltava viimeistään perillä järjestäjällä. Sarjat sekä kuvien koosta annettavat määräykset. Entry formissa on täyttöosa, johon merkitset omat tietosi ja kuvien nimet. Digisarjoissa entry formiin merkitään nimenomaan kuvan nimi, ei tiedostonimeä. On tärkeää myös, että pidät itse näyttelypäiväkirjaa eli merkitset itsellesi ylös kaikki näyttelyyn liittyvät tiedot ja mitä kuvia sinne lähetit tai tulostat täytetyt entry formit ja säännöt itsellesi talteen ja pidät ne helposti löydettävässä järjestyksessä. Entry formissa on usein myös osoitelappuja, joihin merkitset oman nimesi ja osoitteesi. Näitä lappuja käytetään kuviesi palautukseen sekä tiedotuskortin ja luettelon lähettämiseen sinulle. Täytä mielellään tiedot tietokoneella tai ainakin selkeästi tekstaten, koska suomalaiset nimet ja osoitteet eivät ole helppoja ulkomaalaiselle. Jos kameraseurallasi on yhteislähetys, näin luettelo- ja kuvanpalautusosoitelappuihin tulee sen nimi, joka seurassa hoitaa postitukset. Omat henkilötietosi tulevat vain entry formin yleensä yläosassa oleville riveille. Entry formissa voidaan kysyä myös arvonimeä (honour). Siihen ei kirjoiteta maistereita eikä tohtoreita, vaan se on tarkoitettu valokuvausharrastuksesta saaduille arvonimille (esimerkiksi AFIAP, EFIAP).

Huomioitavia asioita entry formissa: Sarjat: Näyttelyssä voi olla useita sarjoja. MP = mustavalkovedokset (mono prints), CP = värivedokset (colour prints), CS = väridiat (colour slides) (myös väridigisarjaa saatetaan ilmaista CS), NS = luontodiat tai luontodigi (nature slides), NP = luontovedokset (nature prints), PJP = journalismivedokset (photojournalism prints), PJS = journalismidiat tai journalismidigi (photojournalism slides), PTS= matkadiat tai matkadigikuvat. Digisarjoissa on yleistynyt käytäntö, että sarja ilmaistaan vain M (monochorome, mustavalkosarja), C (väridigi), NAT (nature), PJ (fotojournalismi) ja PT (matkakuvat). Closing day: viimeinen sisäänjättöpäivä, jolloin kuvien on oltava järjestäjällä. Entry fee: osallistumismaksu, joka ilmoitetaan yleensä joko euroina tai dollareina. Muista katsoa onko maksu osallistujakohtainen vai sarjakohtainen. Maksu voi myös vaihdella niin, että se on halvempi saman maanosan kuin kauempana olevien maanosien kansalaisille. Joissakin peritään erikseen vedoksista palautusmaksu. CD-levyjä ei yleensä palauteta. Jos seurasta on useampia osanottajia, maksuun voi saada myös toisissa näyttelyissä alennusta. Viime aikoina on maksamisessa yleistynyt myös PayPal, mikä tarkoittaa mahdollisuutta maksaa netin kautta luottokortilla. On kuitenkin edelleen näyttelyjä, jotka hyväksyvät vain käteisen rahan. Patronage: Näyttelyn suojelija. Kansainväliset valokuvajärjestöt FIAP ja PSA myöntävät suojelunsa hyvin järjestetyille näyttelyille, jolloin niiden on noudatettava näiden sääntöjä. Näyttelyhyväksynnät kerryttävät pisteitä niiden järjestöjen arvonimien hakuun, joiden suojelus näyttelyllä on. Osoite, johon kuvat pitää lähettää. Järjestäjät hyväksyvät yleensä entry formin valokopion, jos alkuperäistä ei ole saatavilla.

Kuvien lähetys Pakkaa kuvasi huolellisesti kevyisiin, mutta tukeviin pakkauksiin niin, että ne kestävät myös paluumatkan. Laita kuvien mukaan täytetty entry form, osallistumismaksu seteleinä tai shekkinä (voit maksaa myös pankkisiirtona tai postista saatavilla IRC kupongeilla – katso mitä maksutapaa entry formissa suositellaan) sekä osoitelappuset. Kirjoita pakkauksen päälle näyttelyn osoitteen lisäksi lähettäjän osoite sekä seuraava ritirimpsu: “CONTENTS Photographs for exhibition only  – No commercial value  – To be returned to sender –  Do not bend” Tämä on tiedoksi postimiehille, etteivät ruhjo ja turhaan availe pakettia. Jos lähetät kirjeesi tai pakettisi vain Priority-postina, lähetyksen kadotessa mahdollisuudet huudella lähetyksen perään ovat olemattomat. Kaikissa maissa Priority- tai Economy-postia ei myöskään viedä esimerkiksi postilokero-osoitteisiin. Kaukomaille lähetettäessä katoamiset ovat varsin yleisiä Priority- ja Economy-postissa. Kun panostaa rahaa ja energiaa vedostamiseen ja maksaa osanottomaksun, on syytä varmistaa kirjeen tai paketin perillemeno lähettämällä se joko pikakirjeenä tai -pakettina tai kirjattuna. Postitus on syytä tehdä viimeistään kahta viikkoa ennen closing daytä, jotta kuvat varmasti ehtivät perille. Näyttelymaan eksotiikka ja postin hitaus tuntuvat kulkevan käsi kädessä. EU:n ulkopuolelle lähetettäessä on muistettava täyttää kuoreen myös postista saatava tullilomake, johon kirjoitat sisällöksi ”Photographs” ja hinnan kohdalle ”No commercial value”.

Tiedotuskortti

Parin viikon sisään kuvien jurytyksestä kolahtaa postiluukustasi ja sähköpostiisi tiedotuskortti, jossa kerrotaan saitko kuviasi sisään näyttelyyn. On myös diginäyttelyitä, joiden tulokset löytyvät lähinnä järjestäjän nettisivuilta. Asiallisessa tiedotuskortissa näkyvät kuviesi saamat pisteet, mistä saat osviittaa siitä, olivatko kuvasi edes lähellä hyväksymistä. Jos kortissa lukee kuvan numeron kohdalla A, kuva on hyväksytty, mutta jos siinä lukee R, se on hylätty. Jos tiedotuskortissasi lukee Award tai Medal tai HM, olet pärjännyt todella hyvin ja saanut palkinnon. Hyväksymisistä on tärkeää pitää kirjaa arvonimien hakemista varten.

Näyttelyluettelo

Näyttelyn aikataulun mukaan saat postissa näyttelyluettelon, johon on painettu näyttelyyn hyväksyttyjä kuvia. Luettelon saa jokainen, joka on maksanut osallistumismaksun. Luetteloiden taso vaihtelee todella huonosta monisteesta upeisiin valokuvateoksiin. Luettelon taso ilmoitetaan tähtinä. Huonoin on nolla tähteä ja paras on viisi tähteä *****. Kaukoidästä saa usein hienon luettelon, kun taas USA:n luettelot ovat erittäin vaatimattomia. Luettelosta on syytä tarkistaa, onko tiedotuskortin mukaiset hyväksytyt kuvasi merkitty luetteloon. Jos tiedot eivät täsmää, järjestäjälle on lähetettävä asiasta sähköpostilla huomautus. Jos et osaa tehdä sitä itse, ota yhteyttä leena-maija.lindqvist (at)sksl.fi. MUISTA SÄILYTTÄÄ KAIKKI LUETTELOT HYVÄSSÄ JÄRJESTYKSESSÄ. Tarvitset niitä, kun aikanaan haet arvonimeä.

Kuvien palautus

Kuvat palautetaan samassa pakkauksessa, jossa ne lähetit. Kuvat saattavat viipyä matkalla pitkään, joten ei kannata pidätellä hengitystään niitä odotellessa. Joistain näyttelyistä saa kokonaan hylätyt kuvalähetykset melko pian tiedotuskortin jälkeen. CD-levyjä ei yleensä palauteta.

Arvonimet

Kansainväliset valokuvajärjestöt FIAP, PSA ja UPI myöntävät arvonimiä menestyneille näyttelykuvaajille. Jokainen kameraseuralainen kuuluu Suomen Kameraseurojen Liiton kautta FIAPiin. PSA jakaa omia arvonimiään sen mukaan miten paljon hyväksymisiä on saavuttanut PSAn suojelemissa näyttelyissä, samin UPI. Arvonimen saadakseen on oltava PSA:n  tai UPI:n henkilöjäsen.

Kansainvälinen näyttelytoiminta on mukavaa ja antaa uutta pontta valokuvausharrastukselle. Kokeile ja innostu!