Etelä-Savon näyttelykesä jatkuu

Etelä-Savossa on menossa oikea valokuvanäyttelyiden kesä:

  • Enonkosken koululla (yläaste) on 29.6.-27.7. esillä Pekka Salmen valokuvanäyttely Veetään nuottaa, joka esittelee mustavalkoisia ja värikuvia kalanpyynnistä järvillä ja merenrannikolla.
  • Virtasalmen kirjastossa on 1.-31.7. esillä Seppo Hynnisen valokuvanäyttely Tulen jostakin, menen jonnekin, maisemakuvia matkan varrelta.

Ks. myös Useita kesänäyttelyitä Etelä-Savossa (1.6.2012)

Seppo Hynninen

 

Aktiivisia kameraseuralaisia kannattaa palkita

Suomalaisissa kameraseuroissa toimii lukuisa joukko niitä henkilöitä, jotka saavat homman toimimaan ja pyörimään. Kameraseurojen eteen tehty työ on vapaaehtoista, eikä siitä yleensä makseta palkkaa. Niinpä aktiivisten henkilöiden muistaminen olisikin varmasti paikallaan säännöllisesti jokaisessa seurassa. Suomen Kameraseurojen Liitto tarjoaa yhden tavan huomioida näitä henkilöitä, nimittäin ansiomerkit. Merkkejä on tarjolla kaksi: alempi hopeinen-, ja korkeampi järjestötoiminnan kultainen ansiomerkki.

Ansiomerkkejä haetaan liiton puheenjohtajalta vapaamuotoisella, kirjallisella hakemuksella, jossa tulisi mainita ainakin perustelut ansiomerkin myöntämiseksi. Hakemusta ei palauteta, vaan se jää liiton arkistoon. Ansiomerkin saajista pidetään rekisteriä, joten samaa ansiomerkkiä ei voi hakea kahta kertaa samalle henkilölle.

Tarkemmin, ks. Järjestö -> Muita palveluita -> Hakekaa ansiomerkkejä

SKsL:n valikoimista löytyy vielä kolmaskin ansiomerkki, nimittäin Suomen Kameraseurojen Liiton kultainen ansiomerkki. Sellaisen voi liiton hallitus myöntää SKsL:n eteen tehdystä merkittävästä työstä. Yksi tuoreimpia ansiomerkin kantajia on liiton puheenjohtaja Reino Havumäki, joka sai merkkinsä 80-vuotisjuhlissa Helsingissä. Merkkiä kiinnittämässä toiminnanjohtaja Kari Tolonen.

Oulun kesänäyttely esittelee suurkaupunkien elämää

Oulussa toimivan Pohjoisen Valokuvakeskuksen kesänäyttelynä 16.6.-12.8. nähdään Markus Henttosen (s. 1976) Night Time Stories. Näyttely on kuvasarja yöllisestä suurkaupungista, sen ihmisistä ja arjesta. Yöllinen kaupunki näyttäytyy Henttosen kuvissa jännittävänä ja arkiset tilanteet saavat yön pimeydessä uusia sävyjä.

Henttonen on kuvannut sarjaa vuodesta 2007 useissa maailman suurkaupungeissa. Hän on aina ollut kiinnostunut ihmisen ja ympäristön suhteesta ja monimutkaisesta vuorovaikutuksesta ja valokuvaurallaan tutkinut ihmisen ja erilaisten ympäristöjen välistä suhdetta julkisissa kaupunkitiloissa. Sarja palkittiin Venäjällä, Kaliningradin kansainvälisessä valokuvabiennaalissa 2009.

Laajemmin Pohjoisen Valokuvakeskuksen ja Markus Henttosen kotisivuilla.

”Lukijan kuva” -kilpailut polkevat valokuvaajien oikeuksia

Aina aika-ajoin on syytä varoitella jäsenistöä olemaan osallistumatta lehtien järjestämiin valokuvauskilpailuihin tai ”Lukijan kuva” -palstoille. Sekä paikallislehdet, suuremmat sanomalehdet kuin iltapäivälehdistökin syyllistyvät säännöllisesti rikkomaan niihin osallistuvien kuvaajien oikeuksia. Vähintäänkin on syytä lukea kilpailun/palstan säännöt huolella, jotta tietää, mihin kuvansa oikein tarjoaa. Joissakin kilpailuissa kuvaaja jopa luopuu oikeudestaan julkaista kuva muualla!

Moraalisesti väärin on se, että tällaisten kilpailuiden ja palstojen välityksellä lehti saa käyttöönsä laajan kokoelman valokuvia, kustannuksen jäädessä hyvin pieniksi (tyypillisesti esim. kilpailuiden pääpalkinto on suuruudeltaan vain joitakin satasia, jolla rahalla ei kuvapankista tai lehtikuvaajilta saa kuin jokusen kuvan).

Pahin ongelma kuvaajan kannalta on kuitenkin se, että julkaisu varaa itselleen oikeuden käyttää tarjottuja kuvia myöhemmin miten haluaa, ilman että kuvaaja hyötyy itse siitä mitenkään. Kaikki vastuu siirretään kuitenkin kuvaajalle, eli kuvaaja vastaa esim. siitä, että kuvassa esiintyviltä henkilöiltä on saatu lupa julkaisuun. Kuten tiedämme, jo kuvatekstillä voidaan kuitenkin muuttaa kuvan konteksti ja sanoma aivan toiseksi kuin mitä alunperin oli tarkoitettu.

Iltalehden Lukijan kesäkuva -kilpailu on erittäin hyvä esimerkki kuvaajalle vaarallisesta kilpailusta. Sääntöjen viimeiset lauseet ovat nimittäin: "Kuvan lähettäjä vastaa siitä, että kuva on hänen itsensä ottama. Lähettämällä kuvansa kisaan kuvaaja luopuu kaikista kuvan julkaisuoikeuksista."

Käsitteellinen Helsinki esillä valokuvataiteen museossa

Suomen Valokuvataiteen Museon tämän kesän päänäyttelyssä Enter Helsinki valokuvaaja Hans von Schantz (s. 1961) tarjoaa sukelluksen vuorokauden kääntöpuoleen. Kuvien matka käy Helsingin periferiasta kohti keskustaa halki kaatopaikan, joutomaiden, teollisuusalueiden ja nukkuvien lähiöiden. Näyttelyn tuoreimpiin, 2000-luvulla valmistuneisiin kuviin liittyy hienovarainen sävy- ja värimaailma. Sitä korostaa näyttelyn vanhempien, 1980-luvun kaupunkidokumenttien mustavalkoisuus.

Valokuvauksessa minua kiehtoo kameran suhde aikaan – se miten yhteyksistään irrotettu aikasiivu on jähmettyessään kokenut transformaation. Hyvin harvoin ohjaan tai rakennan kuvaustilanteita, siinä mielessä olen dokumentaristi. Haen hallitsemattomuuden tuomia yllätyksiä. -Hans von Schantz

Näyttely on esillä 31.7. asti.

Laajemmin Suomen valokuvataiteen museon kotisivuilla.

Hans von Schantz: Helsingin telakka (2008)

Kuopion kesänäyttelyssä lattaritunnelmia

Kuopion valokuvakeskuksessa, VB-valokuvakeskuksessa, on 6.6.-2.9. esillä näyttely Ankara mutta kaunis. Näyttely tuo nähtäväksi latinalaisamerikkalaisen elämän koko kirjon unohtamatta sen erityispiirteitä. Näyttelyn teokset on kuvattu 1930-2000-luvuilla, ja siinä on mukana myös useita valokuvauksen merkkiteoksia.

Näyttely on koottu ruotsalaisen Hasselblad Foundationin kokoelmista, ja siihen on valittu seitsemän valokuvaajan teoksia: Manuel Alvarez Bravo (Meksiko), Graciela Iturbide (Meksiko), Adriana Lestido (Argentiina), Marcela Taboada (Meksiko), Eduardo Gil (Argentiina), Mario Cravo Neto (Brasilia) ja Sebastião Salgado (Brasilia).

Laajemmin VB-valokuvakeskuksen ja Hasselblad Foundation:in kotisivuilla.

Manuel Alvarez Bravo: Day Dreaming, 1931

Mikkelin Valokuvakeskuksessa esillä humoristisia lehtikuvia

Mikkelin Valokuvakeskuksessa on 18.5.-17.8. esillä näyttely Virne PRESS. Se esittelee huumoria suomalaisessa kuvajournalismissa, sisältäen mm. sellaisia hauskoja tilanteita julkisuudesta ja arjesta, joihin kuvaajat ovat törmänneet työssään. Näyttelyn kuvista Caj Bremerin kuvat 1950-luvulta kuuluvat vanhimpiin, tuorein on näyttelyn avajaisviikolta. Yhteensä näyttelyyn on valittu noin 150 kuvaa.

Lisätietoa Mikkelin Valokuvakeskuksen kotisivuilla.

Ritva Tuomi: Raparperinlehdet ja Kari Holopainen: Neljäs lehti sarjasta Viisi lehteä

Raahen Kameraseuralla näyttely Pekanpäivillä 29.-30.6.

Raahen Kameraseura järjestää jo perinteiseksi muodostuneen näyttelynsä tänäkin vuonna Pekanpäivien yhteydessä. Näyttely on esillä seuran pimiön pihalla (Brahenkatu 2) pe-la 29.-30.6. klo 11-19, säävaraus.

Raahen kotiseutupäiviä on vietetty vuodesta 1972 lähtien, ja niiden nimeksi on vakiintunut Pekanpäivät kaupungin perustajan kreivi Pehr Brahen mukaan. Juhlien päätavoite on entisten ja uusien raahelaisten tutustuminen toisiinsa.

Raahen Kameraseuran kotisivut
Pekanpäivien kotisivut

Vauvojen passikuvat haaste valokuvaajille

Ensi tiistaista lähtien ulkomaille matkaavilla lapsilla on oltava oma passi, koska lapset eivät enää voi matkustaa siten, että nimi on lisätty vanhempien passiin. Tarkoituksena on parantaa lasten turvallisuutta ja muun muassa ehkäistä lapsikaappauksia. Säännöksien mukaisen passikuvan ottaminen vauvaikäisestä lapsesta ei kuitenkaan ole helppo tehtävä. Valaistuksen on oltava kohdallaan, kuva täytyy ottaa oikeasta kulmasta, eikä kuvassa saa ilmehtiä tai itkeä. Vauvalle tätä on hankala kertoa.

Kun lapsi viedään ulkomaille, rajatarkastus tapahtuu normaalilla passintarkastustiskillä, sillä pieni lapsi ei voi käyttää rajatarkastusautomaattia. Tarkastuksen suorittaa henkilökunta palvelutiskillä.

Asiasta on kerrottu laajemmin Yleisradion uutisissa.

Kuvan lapsella ei ole passia

Kouvolan seudulla valokuvauskilpailu nuorille

Kamera -73 Kuusankoski ry järjestää kesäisen valokuvauskilpailun Kouvolan alueen alle 16-vuotialle nuorille ja lapsille. Kilpailun aiheena on Minun kesäni. Kilpailun pääpalkintona on järjestelmäkamera, ja muina palkintoina jaetaan kameratarvikkeita. Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan digikamera.

Kilpailun voittajat julkaistaan 2.9. Kuusankoskella järjestettävän puistojuhlan yhteydessä. Osana tapahtumaa Kamera -73 Kuusankoski ry järjestää avoimet ovet, joissa myös suoritetaan palkintojen jako.

Tarkemmin Kameraseura -73 Kuusankoski ry:n kotisivuilla.

Historiallinen näyttely Lempäälässä

Mielikuvitus ry, Lempäälän kameraseura, järjestää heinäkuussa näyttelyn Lempäälän Piippo-keskuksessa. Näyttelyssä esitellään Lempäälää kuvapareina ennen ja nyt; Esko T. Koirasen ja Jorma Peltomaan 1900-luvun alun vanhojen postikorttien maisemat on kesäkuussa 2012 kuvattu seuran jäsenten toimesta uudelleen. Näyttelyyn kuuluu myös lentokuvia, jotka on kuvannut Lentokuva Vallas Oy.

Näyttely on avoinna 1.-28.7.  ti-la klo 12-18, vapaa pääsy.

Tarkemmin Mielikuvituksen kotisivuilla.

Jäsenmaksuista ja muista jäsenvelvollisuuksista

Suomen Kameraseurojen Liiton jäsenseurojen jäsentiedot ovat monen seuran kohdalta päivittämättä tältä vuodelta. Myös jäsenmaksuja on maksamatta. Seurojen jäsenmaksut on suoritettava viimeistään syyskokoukseen mennessä eli ennen 7.10.2012. Samassa yhteydessä on hyvä laittaa myös seuran jäsenrekisteri kuntoon ja toimittaa tiedot liittoon, joko Vitkan kautta itsenäisesti, tai sähköpostilla osoitteeseen toimisto@sksl.fi.

Oman seurasi yhteyshenkilö: Kameraseurat ovat liiton jäseniä, ja seurojen yhteyshenkilöiden velvollisuus on liittoon kuuluessaan pitää jäsenluettelot ajan tasalla. Tarkistathan että olet toimittanut seurasi jäsentiedot vähintään viime vuodelta. Jäsentietojen tulisi sisältää:

  • Jäsenten nimet ja osoitteet, mieluiten aakkostettuna
  • Seuran puheenjohtajan ja sihteerin nimi sekä puhelinnumero
  • Seuran yhteyshenkilön kaikki yhteystiedot
  • Mahdolliset kiellot tietojen käyttämisestä liiton kaupallisiin tarkoituksiin
  • Ilmoita myös seuranne perustamisvuosi. Tämä sen takia, että voimme päivittää ja tarkistaa merkkipäiväluettelomme oikeellisuuden

Liiton jäsenmaksu vuodelta 2012 on seitsemän (7) euroa per henkilöjäsen, yhden seuran minimijäsenmaksun ollessa kuitenkin kymmenestä jäsenestä eli 70 euroa. Eli jos seurassanne on vaikkapa 50 jäsentä, niin jäsenmaksunne suuruus on 350 euroa.

”Kentältä” kuuluu välillä huolestuneita terveisiä, jotka ovat koskeneet muutamien liiton jäsenseurojen tapaa maksaa jäsenmaksuja. Maksuja on maksettu vain osasta jäsenistä, ja saatu näin henkilöjäsenten maksamista maksuista suurempi osuus oman yhdistyksen tilille. Tilanteesta ovat olleet erityisen huolestuneita niiden seurojen jäsenet, jotka ovat omat maksunsa hoitaneet kuten yhdessä on sovittu, eli kaikista henkilöjäsenistään.

Liiton sääntöjen mukaan tilanne on selvä. Yhdistykset liittyvät liiton jäseniksi, eivät yhdistyksen henkilöjäsenet. Jäsenmaksun suuruus määräytyy jäsenyhdistyksen oman (henkilö-)jäsenmäärän perusteella. Lienee kaikkien etu, ettei jäsenseuroja kohdella eriarvoisesti, vaan samat säännöt koskevat kaikkia. Suurin osa toimiikin jo ihan oikein, virhellisesti toimivat yhdistykset ovat onneksi pieni vähemmistö.

Mestarit esillä myös verkossa

Suomen Kameraseurojen Liiton 80-vuotiskutsunäyttelyn Mestarit esillä näyttelyjulkaisu on nyt siirretty myös liiton kotisivuille. Näyttely pidettiin Kamera-galleriassa, Helsingissä, 14.-27.4.2012. Siihen osallistuivat Ilkka Niskanen SKsLE, Veikko Wallström SKsLE, Ari Haimi SKsLSM, Erkki Hakonen SKsLSM, Liisa Hanafi-Eweiss SKsLSM, Heimo Harju SKsLSM, Eero Laamanen SKsLSM, Erik Lauraeus SKsLSM, Markku Lötjönen SKsLSM, Kaarina Manninen SKsLSM, Raimo Paukku SKsLSM, Jorma Räsänen SKsLSM, Kari Tolonen SKsLSM, Eero Venhola SKsLSM ja Aimo Vuokola SKsLSM.

Ks. Näyttelyt -> Kutsunäyttelyt -> Mestarit esillä 2012

Valokuvanäyttely esihistoriallisista kalliomaalauksista Hämeenlinnassa

Valokuvaaja Ismo Luukkosen kuvista kootussa näyttelyssä Kalliossa kädenjälki esittäytyvät esihistorialliset kalliomaalaukset, joita on usein vaikea löytää luonnosta. Näyttelyssä on kuvia sekä itse maalauksista että maalauskallioista. Kalliomaalausten iäksi on  määritelty 7000 – 3500 vuotta, joka tarkoittaa niiden ajoittumista kivikauteen, lähinnä kampakeraamisen kulttuurin ajalle 4200 – 2000 eKr.

Valokuvaaja Ismo Luukkonen on työskennellyt kalliotaiteen parissa vuodesta 1994. Omasta kiinnostuksesta alkanut projekti johti yhteistyöhön museoviraston kanssa. Tämän näyttelyn kuvat on valittu ja työstetty uudelleen 17 vuoden aikana kertyneestä materiaalista.  Näyttely on esillä Hämeen linnassa 12.8. asti.

Tarkemmin museoviraston kotisivuilla.

Uusi sivusto valokuvan ammattilaisille tai sellaiseksi aikoville

Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoton rahoittama hanke ja kotisivu valmistui alkuviikosta.Valokuvaajaksi-sivusto on valokuvauksen opiskelijoille ja jo alalla toimiville kuvaajille suunnattu tietopaketti valokuvaamisesta ammattina. Sivusto on syntynyt osana Suomen Lehtikuvaajat ry:n Lehtikuvaajaluotsit-projektia.

Sivun osoite: http://www.valokuvaajaksi.fi/

I.K.Inhan valokuvanäyttely Lappeenrannassa

Etelä-Karjalan museon kesänäyttelyssä Lappeenrannassa ihastellaan suomalaista maisemaa. Into Konrad Inha (1865-1930) oli suomalaisen valokuvauksen uranuurtaja, jonka näyttelyä Unelma maisemasta päästään nyt ihailemaan uusina vedoksina. Inha toteutti suurta kansallista projektia niin valokuvaajana kuin kirjailijana. Hän oli sivistyneeksi kulkuriksi luonnehdittu kulttuurimatkailija, joka kävi kaikissa Suomen pitäjissä. Kirjailijana Inha asema oli jo eläessä tunnustettu, valokuvaajana hän on lunastanut paikkansa kirjailija Aino Kallaksen ennustuksen mukaisesti.

Suurin osa Inhan kuvastosta tunnetaan ainoastaan vanhoina vedoksina. Valtaosa alkuperäisnegatiiveista on kadonnut. Unelma maisemasta -näyttelyyn on arkistosta kuitenkin löytynyt paitsi ennen julkaisemattomia vedoksia, myös negatiiveja. Uuden tekniikan avulla on Inhan kuville voitu palauttaa niiden alkuperäinen loisto. Näyttelyaineisto esittelee Inhan suuret valokuvausprojektit: Suomi kuvissa 1892-96 ja tilaustyönä vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten toteutetun Suomen maatalous -sarjan.

Tarkemmin Etelä-Karjalan museon kotisivuilla.

Valokuvakilpailuiden säännöt on syytä lukea huolella

Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry muistuttelee, että valokuvakilpailuihin osallistuvien on syytä olla huolellisia sääntöjen lukemisen osalta, erityisesti kilpailulle luovuttamiinsa käyttöoikeuksiin. Digitaalikamerat ja Internet ovat madaltaneet kynnystä osallistua kilpailuihin, ja samalla lisännyt kilpailuiden lukumäärää. Valokuvien julkaisemisessa on kuitenkin aina korrektia huomioida muun muassa kuvassa esiintyvien vieraiden ihmisten oikeudet ja vastaavat seikat. Kilpailujen järjestäjät osaavat usein vaatia, että osallistujalla pitää olla suostumukset kuvien käyttöön niissä esiintyviltä henkilöiltä. Samoin osallistujan täytyy olla itse valokuvan ottanut henkilö, eli tekijänoikeuksien omistaja. Näin järjestäjä siirtää vastuun kuvan mahdollisen asiattoman käytön seuraamuksista kuvan ottajalle.

Valokuvakilpailujen säännöissä järjestäjä vaatii yleensä kuvien täyden käyttöoikeuden, ml. oikeuden kuvan mahdolliseen jälleenmyyntiin ja muunteluun. Tämä on usein kilpailuun osallistumisen edellytys. Näin kilpailun järjestäjä saa vapaasti käyttöönsä mittavan määrän kuvamateriaalia. Silti vain esimerkiksi kolme parasta palkitaan, ja usein vain nimellisellä korvauksella. Kun kilpailun järjestäjällä on kuvien täydet käyttöoikeudet, voidaan niitä käyttää vapaasti mm. mainoksissa tai painotuotteissa julkisessa käytössä ilman korvausta alkuperäisen kuvan ottajalle. Järjestäjä voi myös usein myydä kuvia edelleen maksamatta osuutta tuotosta kuvaajalle.

Laajemmin Finnfoton kotisivuilla.

Valtion taiteilijaeläkkeistä on tehty tutkimus

Säveltaiteilijat ja kuvataiteilijat saavat eniten valtion ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä. Erityisesti kuvataiteilijoiden eläkehakemusten määrä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti, mutta heidän suhteellinen osuutensa eläkkeen saajista on silti hieman laskenut. Säveltaiteen hakijoista vain joka neljäs ja kuvataiteen hakijoista joka kolmas sai eläkkeen. Arvostelijat ja tanssitaiteilijat sen sijaan menestyvät hakijoina paremmin: lähes puolet näiden alojen hakijoista sai taiteilijaeläkkeen 2000-luvulla.

Ylimääräinen taiteilijaeläke on myönnetty vuosina 2000-2011 yhteensä 546 taiteilijalle. Miehiä heistä oli 60 prosenttia ja naisia 40 prosenttia. Saajista yhdeksän kymmenestä oli suomenkielisiä. Pääkaupunkiseudulla heistä asui hieman yli puolet, vaikka  eläkehakemuksia jätetään pääkaupunkiseudulta selvästi muuta maata vähemmän.

Tarkemmin julkaisussa Tomi Mertanen: Apurahasta vanhuudenturvaksi. Valtion ylimääräiset taiteilijaeläkkeet vuosina 1970-2011 (PDF-muodossa).

Kuvan eläkeläinen ei liity uutiseen.

Vuoden luontokuvat ja Jarmo Mäntykangas esillä Lappeenrannassa

Kaakkois-Suomen Valokuvakeskuksessa, Lappeenrannassa, on kesäkuun ajan esillä Vuoden luontokuva -näyttely. Näyttely on koostettu Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n järjestämän Vuoden Luontokuva 2011 -kilpailun parhaista kuvista. Kilpailun lähtökohtana on suomalaisuus: kaikki kuvat on kuvattu Suomen rajojen sisäpuolella. Ensimmäisestä kilpailusta alkaen kilpailussa palkitut kuvat on esitelty ympäri maata kiertävänä näyttelynä, vuonna 2011 siis jo 31. kerran.

Valokuvakeskuksen pienessä galleriassa nähdään SKsL:nkin näyttelyistä tutun Saimaan Kameraseuran aktiivijäsenen Jarmo Mäntykankaan esikoisnäyttely FIAP Blue Gray. Näyttely on koostettu niistä kuvista, joilla Mäntykangas keräsi EFIAP-arvonimeen oikeuttavat hyväksynnät noin 1,5 vuodessa (vaikka voikin aikarajojen vuoksi hakea arvonimeä vasta ensi vuonna). Merkittävää on myös se, että puolet menestyskuvista on kuvattu kilometrin säteellä Mäntykankaan kotiovesta Ruokolahden Hölmölässä.

Tarkemmin Kaakkois-Suomen Valokuvakeskuksen kotisivuilla.

Jarmo Mäntykangas: Peanut Fighters

Taiteen keskustoimikunta muuttuu Taiteen edistämiskeskukseksi

Suomen hallitus on antanut lakiesityksen Taiteen edistämiskeskuksesta, joka toimisi opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena virastona. Keskuksen yhteydessä olisi itsenäistä päätäntävaltaa käyttäviä luottamuselimiä, kuten taideneuvosto, valtion taidetoimikunnat, alueelliset taidetoimikunnat sekä erillislautakunnat. Uudistuksen tarkoitus on selkiyttää taidetoimikuntalaitoksen toimintaa erottamalla toisistaan taiteen edistämiseen liittyvät viranomaistehtävät ja luottamuselimien vertaisarviointiin perustuvat tehtävät Myös päätöksenteon läpinäkyvyyttä on tarkoitus lisätä, ja valtionavustus- ja apurahapäätöksiin lisätä oikaisu- ja valitusoikeus.

Luottamuselimet on tarkoitus säilyttää uudistuksessa niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla. Nämä toimikunnat päättävät taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien apurahoista ja palkinnoista, kuten ennenkin, ja lisäksi ne toimivat asiantuntijoina. Toimikunnat nimeää taideneuvosto ja niiden toimikausi on jatkossa kaksi vuotta. Uudistukseen liittyen muutetaan myös valtion taiteilija-apurahoista annettua lakia ja alueiden kehittämisestä annettua lakia.

Suomen Kameraseurojen Liiton toiminnanjohtaja Kari Tolonen toimii nykyisen valtion valokuvataidetoimikunnan jäsenenä.

FIAP:n arvonimisäännöt muuttuvat taas

FIAP:n hallituksen arvonimivastaava Freddy Van Gilbergen on esitellyt FIAP:n hallitukselle uudet arvonimivaatimukset, jotka tulevat voimaan vuoden 2013 alusta. Perusteena on ennen kaikkea FIAP:n arvonimipalvelun ruuhkautuminen. Helpotusta tulee siihen, että AFIAP- ja EFIAP-arvonimien hakemuksiin ei enää jatkossa tarvitse liittää mukaan vedoksia, vaan näytekuvat voi toimittaa kuvatiedostoina.

Jatkossa AFIAP-arvonimeen vaaditaan vähintään 40 hyväksyntää vähintään 15 eri kuvalla vähintään 15 eri näyttelystä ja vähintään kahdeksasta eri maasta, ja EFIAP-arvonimeen vähintään 250 hyväksyntää vähintään 50 eri kuvalla vähintään 30 eri näyttelystä ja vähintään 20 eri maasta. Ylempien arvonimien vaatimukset säilyvät entisellään.

Tarkemmin kohdassa Kansainväliset -> Ajankohtaista

Nykyajan kesänäyttely tutkii tamperelaisuutta

Tampereen valokuvakeskus Nykyajan kesänäyttely 2012 levittäytyy koko Tampereen kaupunkitilaan. Arjen huoneet on kuuden valokuvaajan yhteisöllinen ja sosiaalinen valokuvaprojekti, jolla valotetaan tamperelaista ajankuvaa. Projekti on osa Nykyajan 30-vuotisjuhlavuotta ja samalla Pirkanmaan viidennen triennaalin satelliittinäyttely. Työryhmään ovat kuuluneet Juha Allan Ekholm, Eijaa Heikkinen, Auli Heinävä, Maikki Kantola, Mirja Paljakka ja Hans Viebrock.

Ensimmäiseksi teoksia on esillä 16.6. alkaen Galleria Koppelossa ja Finlaysonin alueen seinillä, mutta projektissa tapahtuu läpi kesän. Projektin omilta kotisivuilta löytyy lisätietoja taiteilijoista ja teoksista, sekä tarkemmat näyttelypaikat ja -ajat: http://arjenhuoneet.weebly.com

Hans Viebrock: Outoja hedelmiä

Nudekuvaustyöpaja Helsingissä 6.-11.8.

Helsinkiläinen kameraseura Kameraseura ry järjestää klassisen alastonkuvan työpajan 6.-11.8.2012. Työpajan tavoitteena on tuottaa näyttely, joka tulee esille Kamera-galleriaan lokakuussa ja Zagrebin Fotoklubin galleriaan marraskuussa. Työpajan luento-osuudet järjestetään Kamera-galleriassa, kuvaukset Kameraseura ry:n studiossa ja miljöökuvausosio pääkaupunkiseudulla. Osallistujilla tulee olla omat digitaalikamerat.

Kurssin vetäjänä toimii valokuvaaja Jussi Aalto, ja sen hinta on 290,00 euroa (paitsi SKsL:n jäseniltä ja Kamera-lehden kestotilaajilta 246,50 euroa). Kurssille otetaan korkeintaan 12 osallistujaa, ja ennakkotehtävät osallistujille lähetetään kesäkuun aikana.

Tarkemmin Kamera-lehden kotisivuilla.

Nils Nymanin valokuva julkaistiin postimerkkinä

Rauman Kameraseuran tuoreen kunniajäsenen Nils Nymanin ottamasta valokuvasta on tehty postimerkki. Merkki on yksi kolmen pilvikuvan sarjasta, jota myydään postissa 100 merkin rullissa. Yksittäiskappaleita ei ikävä kyllä ole myynnissä.

Alkuperäinen kuva on otettu Rauman saaristossa diafilmille 1997, ja se kuvaa ukkosrintaman etureunaa liikkeessä mantereelta merelle. Merkki julkaistiin 7.5.2012.

Ks. myös Nils Nyman kutsuttiin Rauman Kameraseuran kunniajäseneksi

Ulla Helle voitti Raision fotomaratonin

Raision Kamerat ry järjesti 26.5. kaikille avoimen fotomaratonin Raisiossa, järjestyksessään jo neljännen kerran. Kilpailussa kuvattiin 12 tunnin aikana 12 ruutua 12 aiheelle. Tuomarina toimi Raision kulttuuritoimen johtaja Tiina Salo, joka valitsi voittajaksi Ulla Helteen. Kokonaiskilpailun voiton lisäksi Helle sai myös aihepalkinnon kuvastaan Työn iloa.

Kokonaiskilpailun toiseksi tuli Heidi Tuomola, ja jaetulle kolmannelle sijalle Markus Grönfors ja Peter Palo-oja. Kilpailuun tarjotut kuvat tullaan näkemään kauppakeskus Myllyn ostoskadulla näyttelyssä kahden viikon ajan.

Kaikki tulokset Raision Kameroiden kotisivuilla, kohdassa Tuloksia.

Ulla Helle: Työn iloa