Liiton kevään valtakirja-kisan voittivat vihtiläiset

Suomen Kameraseurojen liitto järjesti loppukeväästä kampanjan, jolla kerättiin jäsenseuroilta valtakirjoja Kopiostolle. Eniten valtakirjoja lähettäneen jäsenseuransa liitto palkitsi paikalla SKsL:n perinteiselle kesäkurssille, joka järjestettiin heinäkuun alussa Sääksmäellä. Kisaa ratkaisaessa otettiin huomioon valtakirjojen määrä suhteessa jäsenseuran jäsenmäärään.

Kisan vei Vihdin Kameraseura ry, joka sai hienostikokoon 37 valtakirjaa. Valtakirjasta ja vähän laajemminkin Finnfoton ja Kopioston merkityksestä valokuvaharrastajalle juteltiin Vihdin kameraseurassa kahdessa kevään kokouksessa, joten asiat tulivat kaikille tutuiksi. Kun kisan tulos oli selvinnyt, vihtiläiset arpoivat vielä kurssipaikan saajan keskuudestaan. Arpa suosi Matti Keinosta. Onnittelut vielä näin jälkikäteen sekä Matille että Vihdin Kameraseuralle!

Matti on pitkän linjan valokuvaharrastaja, joka aloitti kuvaamisen jo 1960-luvulla. Valokuvauskursseilla hän on käynyt aikaisemminkin. Kursseista hän mainitsee liiton koulutusvastaava Pekka Salmisen vetämän Lightroom-kurssin Hyvinkään Kameraseurassa ja Helsingin Kameraseurassa Timo Ripatin vetämän kurssin valomaalauksesta, mustavalkomuunnoksista ja Photoshopista. Matti on itsekin luennoinut omassa seurassaan tekniikkaan liittyvistä asioista. ”Silti tältäkin [liiton] kurssilta tarttui mukaan paljon uusia ajatuksia valokuvaamisesta,” hän kertoo. Valokuvaajana Mattia kiinnostavat eniten erilaiset luonnosta löytyvät lähikuvausaiheet ja maisemat. Kalustosta intensiivisimmässä käytössä ovat tällä hetkellä Sony 7RII ja Sony 6300, mutta laukusta löytyvät myös Mamiyan filmikamera ja Graflexin 4×5” laakafilmikamera.

Valokuvaajan edunvalvontaa Matti pitää tärkeänä, joten valtakirjan antaminen Kopiostolle olikin hänelle ”itsestäänselvyys”. Kopiosto valvoo luovilla aloilla toimivien ihmisten etuja, joihin myös valokuvauksen harrastajat lukeutuvat.

Miten Kopiosto sitten toimii? Se muun muassa myöntää tekijänoikeuspalkkioita ja apurahoja. Valtakirjan antaminen oikeuttaa tekijänoikeuspalkkioihin silloin kun omaa valokuvaa on käytetty jossain yhteydessä. Lisäksi Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista maksetaan apurahoja luovien alojen järjestöille, muun muassa SKsL:n jäsenseuroille. Apurahojen myöntäminen liiton jäsenseuroille on kuitenkin yhteydessä siihen, kuinka paljon seurojen jäsenet ovat valtakirjoja Kopiostolle myöntäneet. Siksi onkin tärkeää, että mahdollisimman moni antaa valtakirjansa tekijänoikeuspalkkioita varten.

Liiton kevään valtakirja-kampanja päättyi, mutta valtakirjojen keruu jatkuu. Valtakirjan myöntämisestä ei ole haittaa, ainoastaan pieni vaiva valtakirjan täyttämisestä. Valtakirjan antaminen on helppoa. Täytettävän lomakkeen voi printata itselleen Kopioston verkkosivuilta osoitteesta:
http://www.kopiosto.fi/kopiosto/palvelut_oikeudenomistajille/kopiosto_valtakirja/fi_FI/

Tiedustele seurasi toimihenkilöiltä, kuka teillä vastaa valtakirjojen lähettämisestä eteenpäin. Jos valtakirja-asioista tulee seurassa kysyttävää, kääntykää SKsL:n toiminnanjohtajan tai Kopioston puoleen. Autamme liitossa ilomielin. Hyötyjiä ovat sekä sinä, seurasi että koko SKsL:oon kuuluva suomalaisten valokuvauksen harrastajien joukko!

Tiedustele myös seurasi liiton yhteyshenkilöltä (esim. puheenjohtaja) jäsenkirjettä, jossa kerrotaan valtakirja-asiasta tarkemmin. Jos jäsenkirje ei ole tullut perille, varmistakaa seurassanne, että yhteystietonne liittoon ovat ajan tasalla ja kertokaa liiton tiedotusvastaavalle, että jäsenkirje on jäänyt tulematta. Lähetämme jäsenkirjeen uudelleen päivitettyyn sähköpostiosoitteeseen. Kiitos ja valokuvauksellista syksyä!

Hyvitysmaksut taas tapetilla: Yksityinen kopiointi lisää myyntiä, ei vähennä sitä

Helsingin yliopiston etnomusikologian dosentti Pekka Gronow ottaa blogissaan kantaa hyvitysmaksuja vastaan. Gronow on tutkinut kotinauhureiden vaikutusta äänilevyjen myyntiin jo 1980-luvun alussa. Hän toteaa, että hyvitysmaksun perusteena olevan kotinauhoittamisen aiheuttamien haittojen sijaan nauhureiden yleistyminen onkin päinvastoin lisännyt levy-yhtiöiden, tv-yhtiöiden ja ohjelmantekijöiden tuloja.

Gronow muistuttaa myös siitä, että viime aikoina maksun kannattajat ovatkin ryhtyneet korostamaan, ettei hyvitysmaksua peritä kopioinnista vaan kopioinnin mahdollisuudesta. Toinen yleinen argumentti on viitata laittomaan kopiointiin, mutta se ei ole koskaan kuulunut hyvitysmaksun piiriin (sehän on laitonta), vaan hyvitysmaksun yksikäsitteinen tavoite on korvata laillisen kopioinnin aiheuttamia tulonmenetyksiä.

Lue koko blogikirjoitus: http://pekkahtgronow.blogspot.fi/2012/08/hyvitysmaksun-ongelma-4.html
Aiheesta aiemmin: Helsingin Sanomat kannattaa hyvitysmaksuremonttia (28.5.2012)
Liiton adressista kerrottu tarkemmin, ks. Järjestö -> Toiminta -> Hyvitysmaksut kiusaavat valokuvaajia.

”Lukijan kuva” -kilpailut polkevat valokuvaajien oikeuksia

Aina aika-ajoin on syytä varoitella jäsenistöä olemaan osallistumatta lehtien järjestämiin valokuvauskilpailuihin tai ”Lukijan kuva” -palstoille. Sekä paikallislehdet, suuremmat sanomalehdet kuin iltapäivälehdistökin syyllistyvät säännöllisesti rikkomaan niihin osallistuvien kuvaajien oikeuksia. Vähintäänkin on syytä lukea kilpailun/palstan säännöt huolella, jotta tietää, mihin kuvansa oikein tarjoaa. Joissakin kilpailuissa kuvaaja jopa luopuu oikeudestaan julkaista kuva muualla!

Moraalisesti väärin on se, että tällaisten kilpailuiden ja palstojen välityksellä lehti saa käyttöönsä laajan kokoelman valokuvia, kustannuksen jäädessä hyvin pieniksi (tyypillisesti esim. kilpailuiden pääpalkinto on suuruudeltaan vain joitakin satasia, jolla rahalla ei kuvapankista tai lehtikuvaajilta saa kuin jokusen kuvan).

Pahin ongelma kuvaajan kannalta on kuitenkin se, että julkaisu varaa itselleen oikeuden käyttää tarjottuja kuvia myöhemmin miten haluaa, ilman että kuvaaja hyötyy itse siitä mitenkään. Kaikki vastuu siirretään kuitenkin kuvaajalle, eli kuvaaja vastaa esim. siitä, että kuvassa esiintyviltä henkilöiltä on saatu lupa julkaisuun. Kuten tiedämme, jo kuvatekstillä voidaan kuitenkin muuttaa kuvan konteksti ja sanoma aivan toiseksi kuin mitä alunperin oli tarkoitettu.

Iltalehden Lukijan kesäkuva -kilpailu on erittäin hyvä esimerkki kuvaajalle vaarallisesta kilpailusta. Sääntöjen viimeiset lauseet ovat nimittäin: "Kuvan lähettäjä vastaa siitä, että kuva on hänen itsensä ottama. Lähettämällä kuvansa kisaan kuvaaja luopuu kaikista kuvan julkaisuoikeuksista."

Uusi sivusto valokuvan ammattilaisille tai sellaiseksi aikoville

Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoton rahoittama hanke ja kotisivu valmistui alkuviikosta.Valokuvaajaksi-sivusto on valokuvauksen opiskelijoille ja jo alalla toimiville kuvaajille suunnattu tietopaketti valokuvaamisesta ammattina. Sivusto on syntynyt osana Suomen Lehtikuvaajat ry:n Lehtikuvaajaluotsit-projektia.

Sivun osoite: http://www.valokuvaajaksi.fi/

Valokuvakilpailuiden säännöt on syytä lukea huolella

Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry muistuttelee, että valokuvakilpailuihin osallistuvien on syytä olla huolellisia sääntöjen lukemisen osalta, erityisesti kilpailulle luovuttamiinsa käyttöoikeuksiin. Digitaalikamerat ja Internet ovat madaltaneet kynnystä osallistua kilpailuihin, ja samalla lisännyt kilpailuiden lukumäärää. Valokuvien julkaisemisessa on kuitenkin aina korrektia huomioida muun muassa kuvassa esiintyvien vieraiden ihmisten oikeudet ja vastaavat seikat. Kilpailujen järjestäjät osaavat usein vaatia, että osallistujalla pitää olla suostumukset kuvien käyttöön niissä esiintyviltä henkilöiltä. Samoin osallistujan täytyy olla itse valokuvan ottanut henkilö, eli tekijänoikeuksien omistaja. Näin järjestäjä siirtää vastuun kuvan mahdollisen asiattoman käytön seuraamuksista kuvan ottajalle.

Valokuvakilpailujen säännöissä järjestäjä vaatii yleensä kuvien täyden käyttöoikeuden, ml. oikeuden kuvan mahdolliseen jälleenmyyntiin ja muunteluun. Tämä on usein kilpailuun osallistumisen edellytys. Näin kilpailun järjestäjä saa vapaasti käyttöönsä mittavan määrän kuvamateriaalia. Silti vain esimerkiksi kolme parasta palkitaan, ja usein vain nimellisellä korvauksella. Kun kilpailun järjestäjällä on kuvien täydet käyttöoikeudet, voidaan niitä käyttää vapaasti mm. mainoksissa tai painotuotteissa julkisessa käytössä ilman korvausta alkuperäisen kuvan ottajalle. Järjestäjä voi myös usein myydä kuvia edelleen maksamatta osuutta tuotosta kuvaajalle.

Laajemmin Finnfoton kotisivuilla.

Valtion taiteilijaeläkkeistä on tehty tutkimus

Säveltaiteilijat ja kuvataiteilijat saavat eniten valtion ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä. Erityisesti kuvataiteilijoiden eläkehakemusten määrä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti, mutta heidän suhteellinen osuutensa eläkkeen saajista on silti hieman laskenut. Säveltaiteen hakijoista vain joka neljäs ja kuvataiteen hakijoista joka kolmas sai eläkkeen. Arvostelijat ja tanssitaiteilijat sen sijaan menestyvät hakijoina paremmin: lähes puolet näiden alojen hakijoista sai taiteilijaeläkkeen 2000-luvulla.

Ylimääräinen taiteilijaeläke on myönnetty vuosina 2000-2011 yhteensä 546 taiteilijalle. Miehiä heistä oli 60 prosenttia ja naisia 40 prosenttia. Saajista yhdeksän kymmenestä oli suomenkielisiä. Pääkaupunkiseudulla heistä asui hieman yli puolet, vaikka  eläkehakemuksia jätetään pääkaupunkiseudulta selvästi muuta maata vähemmän.

Tarkemmin julkaisussa Tomi Mertanen: Apurahasta vanhuudenturvaksi. Valtion ylimääräiset taiteilijaeläkkeet vuosina 1970-2011 (PDF-muodossa).

Kuvan eläkeläinen ei liity uutiseen.

Taiteen keskustoimikunta muuttuu Taiteen edistämiskeskukseksi

Suomen hallitus on antanut lakiesityksen Taiteen edistämiskeskuksesta, joka toimisi opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena virastona. Keskuksen yhteydessä olisi itsenäistä päätäntävaltaa käyttäviä luottamuselimiä, kuten taideneuvosto, valtion taidetoimikunnat, alueelliset taidetoimikunnat sekä erillislautakunnat. Uudistuksen tarkoitus on selkiyttää taidetoimikuntalaitoksen toimintaa erottamalla toisistaan taiteen edistämiseen liittyvät viranomaistehtävät ja luottamuselimien vertaisarviointiin perustuvat tehtävät Myös päätöksenteon läpinäkyvyyttä on tarkoitus lisätä, ja valtionavustus- ja apurahapäätöksiin lisätä oikaisu- ja valitusoikeus.

Luottamuselimet on tarkoitus säilyttää uudistuksessa niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla. Nämä toimikunnat päättävät taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien apurahoista ja palkinnoista, kuten ennenkin, ja lisäksi ne toimivat asiantuntijoina. Toimikunnat nimeää taideneuvosto ja niiden toimikausi on jatkossa kaksi vuotta. Uudistukseen liittyen muutetaan myös valtion taiteilija-apurahoista annettua lakia ja alueiden kehittämisestä annettua lakia.

Suomen Kameraseurojen Liiton toiminnanjohtaja Kari Tolonen toimii nykyisen valtion valokuvataidetoimikunnan jäsenenä.

Helsingin Sanomat kannattaa hyvitysmaksuremonttia

Helsingin Sanomien pääkirjoitus otti tänään 28.5.2012 kantaa hyvitysmaksuihin, tarkemmin ottaen kritisoi niiden olemassaoloa. Tämä on meille mieluista, koska Suomen Kameraseurojen Liitto on ajanut voimakkaasti ko. maksujen poistamista, ja luovuttanut mm. toistatuhatta nimeä sisältäneen, asiaa koskeneen adressin opetusministeriölle.

Perusteena vahvaan kantaan on se, että tallennusvälineiden suurkuluttajina juuri valokuvaajat joutuvat maksamaan kohtuuttoman paljon tätä maksua, vaikka kopioivat omaa tuotantoaan. Maksun perustehan sen sijaan on ollut se, että sillä korvataan muusikoiden tulonmenetyksiä laillisesta äänievyjen varmuuskopioinnista.

Helsingin Sanomat kirjoittaa:

Täy­sin jär­jen­vas­tais­ta ny­kyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä on se­kin, et­tä ku­lut­ta­jat jou­tu­vat mak­sa­maan hy­vi­tys­mak­sua omien teos­ten­sa – va­lo­ku­vien, vi­deoi­den ja näh­tä­väs­ti tu­le­vai­suu­des­sa ko­pioi­den­kin – te­ke­mi­ses­tä, kun he mak­sa­vat hy­vi­tys­mak­sua jo lait­tei­den os­ton yh­tey­des­sä. Ul­ko­mai­sia pil­vi­pal­ve­lui­ta sen si­jaan sai­si käyt­tää mak­sut­ta.

Tarkemmin Helsingin Sanomien digilehdessä.
Liiton adressista kerrottu tarkemmin, ks. Järjestö -> Toiminta -> Hyvitysmaksut kiusaavat valokuvaajia.

Ministerit kiertueella

Tiedoksi jäsenseuroille, kun suunnittelette esim. syksyn 2012 ohjelmaanne: Suomen Kameraseurojen Liiton hallitus tahtoo  kantaa kortensa kekoon liiton ja kameraseurojen välisen tiedonkulun parantamisessa. Liiton hallitus on käytettävissänne kokousten esiintyjiksi – meitä saa tilata kilpailuita arvostelemaan, liiton jäseneduista tai kotiseuramme toiminnasta kertomaan, tai muuten vain valokuvauksesta juttelemaan. Vierailusta ei koidu seurallenne kuluja. Kukin hallituksen jäsen osaa kertoa liiton yleisistä asiosta ja kukin pystyy tarvittaessa liikkumaan ristiin rastiin ympäri Suomen.

Yhteystiedot -> Hallitus 2012.
Tarkemmin Järjestö -> Toiminta -> Ministerit kiertueella.

Finnfoton kotisivut uudistuivat

Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry:n kotisivut ovat uudistuneet. Uuden ulkoasun tavoite on se, että kotisivut palvelisivat entistä paremmin valokuvaajia ja heidän sidosryhmiään. Etusivulla on Finnfoto ry jäsenjärjestöjen uutis- ja tiedoteotsikoita, mm. näyttelyistä, tapahtumista yms; palvelu- ja tietosivuilla puolestaan löytyy hyviä toimenpideohjeita, kuten valokuvien luvattoman käyttöön, valokuvauskilpailuiden sääntöihin yms. liittyviä tekijänoikeusohjeita. Uudet sivut on toteutettu samalla Word Press -alustalla kuin SKsL:n omatkin kotisivut.

Suomen Kameraseurojen Liitto ry on yksi Finnfoton kahdeksasta jäsenjärjestöstä. Liiton toiminnanjohtaja Kari Tolonen toimii Finnfoton puheenjohtajana, puheenjohtajamme Reino Havumäki ja varapuheenjohtajamme Monica Nordling toimivat Finnfoton hallituksen varajäseninä.

http://www.finnfoto.fi/